Tukiaisteatteria pellolta

Yli puolet maailman ihmisistä asuu pienviljelijäperheessä. Nyt heiltä saatetaan viedä tuhkatkin pesästä.

MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN WTO:n yleiskokouksessa Genevessä lokakuun lopulla oli sähinää. Yhdysvallat ja EU pelkäävät, että kiistely maataloudesta halvaannuttaa joulukuisen ministerikokouksen Hongkongissa. Epätoivoisina ne tarjosivat ”huomattavia” leikkauksia omiin maataloustukiinsa.

USA laskee kauppaa vääristävien tukiensa kattoa 60 prosenttia, EU 70 prosenttia. Kysymys ei kuitenkaan ole tukien leikkaamisesta 60 tai 70 prosenttia, vaan yhden tukiaislaatikon katon madaltamisesta. Todellinen tuen vähennys olisi kahden prosentin luokkaa.

USA:n kauppaneuvottelijan Rob Portmanin ja EU:n kauppakomissaarin Peter Mandelsonin ehdotukset ovat ehkä USA:n ja EU:n muhkein silmänkääntötemppu 148-paikkaisessa WTO-teatterissa.

TEMPPU ON kauppaneuvottelijoiden taitavaa käsityötä, todellisuudessa tukia vain siirretään yhdestä WTO-laatikosta toiseen. Portman vakuuttelee ehdotuksensa vilpittömyyttä, mutta USA:n odotetaan maksavan viljelijöilleen ennätysmäisen suuret tuet. Huipputukien odote perustuu Yhdysvaltojen maatalousministeriön viimeisimpään ennusteeseen. Sen mukaan maissin, soijan ja puuvillan hinnat painuvat niin alas, että monet viljelijät saavat vuonna 2005 valtiolta huomattavasti suuremman sekin kuin edellisvuonna.

EU on tilastotemppuilun mestari. Tunnetun ranskalaisen maatalousanalyytikon Jacques Berthelot’n mukaan EU huijaa väärillä tukilaskelmilla. Yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n myötä vuonna 2003–04 aloitetuissa uudistuksissa EU on siirtänyt tukiaan sinisestä laatikosta vihreään. Vihreässä laatikossa ovat viljelijöille maksettavat suorat tuet ja tilakohtaiset tuet, eikä niitä pidetä ”kauppaa vääristävinä”. EU on siis jo varmistanut, että sen lupaamat ”tuntuvat tuenleikkaukset” eivät vaadi muutosta nykyiseen.

ABSURDIT KÄÄNTEET eivät ole vaikuttaneet etelän maiden viralliseen kantaan. Neuvotteluongelmiin tarttumisen sijasta suurten kehitysmaiden G-20-ryhmä tekee uusia ehdotuksia markkinoillepääsystä ja kotimaisesta tuesta. Laajempi kehitysmaaryhmä G-33 vaikenee USA:n ja EU:n ehdotuksesta.

G-20-ryhmän ehdotus markkinoille pääsystä on irti todellisuudesta. Kolmannen maailman maat ovat toteuttaneet WTO-vaatimukset, ne ovat poistaneet tullit ja määrälliset rajoitukset sovitusti. Ikävä kyllä Intian, Argentiinan ja Brasilian johdolla G-20 vaikuttaa yhä vain innokkaammalta avaamaan jo nyt avoimia markkinoitaan. G-20:n mukaan teollisuusmaiden olisi leikattava tullejaan 54 prosentilla ja etelän 36 prosentilla. Näin se pistää puntariin miljoonien pienviljelijöiden selviytymisen.

USA ja EU odottavat innolla, että niiden tekemät tyhjät ehdotukset saavat kolmannen maailman maat alentamaan tullejaan ja helpottamaan markkinoille pääsyä, mutta jos etelän maat eivät lue ilmassa olevia merkkejä, ne päätyvät pettämään viljelijäväkensä ja tuhoamaan monien ruuansaannin. Sen vuoksi kaikki siirrot maatalouskaupan neuvotteluissa pitäisi keskittää maataloustukien saamiseksi kuriin.

Kolmannen maailman maiden on pidettävä mielessä omat peruskysymyksensä, ruokaturvallisuus, toimeentulo ja lisääntyvä nälkä, ennen kuin suostuvat jatkamaan markkinoidensa avaamista. Jos ne eivät kykene tähän, tuloksena on poliittinen takapakki, ja monenkeskisille kauppaneuvotteluille koittavat huonot ajat. USA ja EU ovat neuvottelujen pysyviä ”pahoja poikia”, ja onkin parempi olla ilman uutta sopimusta kuin sopia huonosti. Vaatimukset irrottaa maatalous WTO:n kauppajärjestelmästä ovat yhä perustellumpia.

_______________

Kuin liikennevalot

VIHREÄ LAATIKKO, SALLITUT TUET. Sallitut tuet eivät saa vääristää maataloustuotteiden kauppaa tai saavat vääristää sitä vain vähän. Tukien on oltava valtion maksamia eivätkä ne saa olla hintatukia. Useimmat vihreät tuet eivät liity tiettyihin tuotteisiin, ja ne maksetaan suoraan viljelijöille. Laatikossa on myös ympäristötukia ja alueellisia kehitysohjelmia. Tukisummille ei ole rajoituksia.

ORANSSI LAATIKKO, VÄHENNETTÄVÄT TUET. WTO:n jäsenmaat ovat sitoutuneet vähentämään kauppaa ja tuotantoa vääristäviä tukia. Näitä ovat esimerkiksi hintatuet ja tuotannon määrään sidotut tuet.

SININEN LAATIKKO, ERITYISTAPAUKSET. Sininen laatikko luotiin, jotta lukkiutuneet neuvottelut saatiin etenemään ja WTO perustetuksi. Vain harvat, muun muassa USA ja EU, käyttävät tätä laatikkoa. Siniseen laatikkoon voi tulla mikä tahansa keltainen tuki, jos sen saamisen ehtona on vähentää tuotantoa. Tukisummille ei ole rajoituksia.

Jaana Airaksinen

_______________

Kirjoittaja on intialainen ruokapolitiikan analyytikko. WTO:n ministerikokous pidetään Hongkongissa 10.–14.12.

Devinder Sharma

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu