Totuus talteen

Brorsonin kirkko oli antanut toukokuussa turvapaikan 80 irakilaiselle, jotka olivat saaneet käännytyspäätöksen takaisin Irakiin. He elivät kaksi kuukautta seurakunnan suojissa, kunnes Tanskan hallitus päätti murtaa kirkon koskemattomuuden.

On elokuu 2009. Kööpenhaminassa kymmenet ihmisoikeusaktivistit ja seurakuntalaiset osoittavat mieltään istumalla kadulla Brorsonin kirkon edessä. Mellakkapoliisi pamputtaa heitä käsille, munuaisiin, päähän ja selkään. Jokainen isku kuulostaa pahalta.

Brorsonin kirkko oli antanut toukokuussa turvapaikan 80 irakilaiselle, jotka olivat saaneet käännytyspäätöksen takaisin Irakiin. He elivät kaksi kuukautta seurakunnan suojissa, kunnes Tanskan hallitus päätti murtaa kirkon koskemattomuuden.

Kirkeasyl-järjestön aktiivi Aage Rais-Nordentoft oli videokameroineen mukana irakilaisten vaiheissa alusta loppuun. Marraskuussa ilmestyi 16 minuutin dokumentti Denied, joka on vapaassa levityksessä lyhytelokuvasivusto Vimeossa. Harvinainen kuvamateriaali näyttää toisen näkökulman väkivaltaisten uutiskuvien takaa, sen, jota yleensä ei pääse todistamaan.

Kamera panoroi kirkon urkuparvea. Parven lattialle levitetyillä patjoilla nukkuu ihmisiä varpaat peiton alta pilkistäen. Vaikka nuottitelineessä säilytetään hammasharjaa, pitää pastori edelleen sunnuntaisin saarnan. Kirkon alakerrassa seurakunta veisaa, ylhäällä heräilevät ihmiset aloittavat hiljaisuudessa päivänsä.

”Rakas Jumala taivaissa, anna meille vapaa ja onnellinen elämä”, pastori puhuu seurakunnalleen ja sen vieraille.

Rais-Nordentoft on paikalla, kun poliisi tunkeutuu kirkkoon keskiyöllä 13. elokuuta. Ihmiset joutuvat paniikkiin, vauvat parkuvat hysteerisesti. Itkun ja huudon säestämänä poliisin taluttama nainen luhistuu polvilleen.

Mies kiipeää urkujen päälle katonrajaan vakaana aikomuksenaan valita mieluummin kuolema kuin käännytys. Poliisit levittävät ilmapatjaa lattialle, osa seisoo mellakkavarusteissaan kirkon Jeesus-maalausten keskellä.

Sandholmin säilöönottoyksikkössä osa irakilaisista odottaa edelleen lukkojen takana käännytystä Amnesty Internationalin, Pelastakaa lapset -järjestön ja YK:n pakolaisjärjestön kritiikistä huolimatta.

”Olen onnellinen, etten ollut sinä yönä yksin. Paikalla oli paljon ihmisiä tukemassa meitä, huolimatta siitä, että heitä hakattiin”, nuori irakilainen mies kertoo.

Useat irakilaisista olivat asuneet Tanskassa 10 vuotta. Lapset ovat syntyneet ja kasvaneet siellä.

Suomen Ulkoministeriö ei suosittele Irakiin lähtöä. Tanska ei ollut elokuussa aivan yhtä ehdoton. Irakissa olisi vain syytä turvautua maassa välttämättömään ammattimaiseen suojeluun, Denied-dokumentissa mainitaan.

Eri tahot ovat nyt jo neljä kuukautta yrittäneet vedota irakilaisten puolesta. Rais-Nordentoftin dokumentti alkaa olla viimeisiä oljenkorsia. Ehkä joku vielä heltyisi. Jos ei, ainakin totuus on tallella.

Aage Rais-Nordentoft: Afvist (Denied), 2009. Nähtävillä Vimeossa,
http://vimeo.com/7628376

Mervi Leppäkorpi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *