Totaalista & teatteria

Valkovenäläinen teatteriryhmä Free Theatre juhlii ensi-iltojaan pakoautossa. Poliittisesti kärjistynyt arki tuottaa poliittisesti kärjistyneitä esityksiä.

Elokuussa valkovenäläinen teatteriryhmä Free Theatre on juuri aloittamassa uuden näytelmänsä Legends of Childhood ensi-iltaesitystä pääkaupungissa Minskissä. Varoittamatta sisään ryntää osasto sotilaita, jotka pidättävät kaikki näyttelijät ja koko yleisön, myös ulkomaiset vieraat ja paikalla olleet lapset.

Seuraavana päivänä ensi-iltaa yritetään järjestää kaupungin ulkopuolelta vuokratussa huvilassa. Viranomaiset pysäyttävät esiintyjiä ja yleisöä kuljettavat autot vedoten reitillä olevaan miinakenttään. Diplomaattiautot päästetään silti läpi. Pääkolonnan matka jatkuu vasta kun teatterin taiteellinen johtaja Nikolai Khalezin uhkaa, että perässä seuraa kolme bussillista toimittajia.

Nyt lokakuussa Khalezin, teatterinjohtaja Natalia Kolliada ja tiimin jäsen Oleg Shafranov hörppivät aamuteetään Helsingissä suomalaisen yhteistyökumppaninsa Q-teatterin lämpiössä ja kertovat tapahtuman taustoista.

“Pidätyksen ansiosta viranomaisilla oli mahdollisuus kieltää viisumit suunnitteilla olleen kansainvälisen teatteri-workshopin osallistujilta ja tapahtuma jouduttiin peruuttamaan”, kertoo teatterinjohtaja Kolliada surumielisin äänenpainoin.

“Teatteriamme ei ole suostuttu rekisteröimään ja jokainen järjestäytynyt teatterintekijä, joka tekee kanssamme yhteistyötä, erotetaan virastaan. Opiskelijoita on potkittu pois yliopistoista ja draamakouluista ja eräs meitä sponsoroinut liikemies joutui vakaviin vaikeuksiin.”

Free Theater on vuonna 2005 perustettu riippumaton teatteriryhmä. Esityksiä on pidetty kahviloissa, yksityiskodeissa, maaseutuhuviloissa ja vaikka metsään tai kadulle ripustetun pressukatoksen alla.

Free Theatren näytelmien poliittisesti arat aiheet, sen suuri suosio etenkin nuorten keskuudessa ja myönteinen kansainvälinen huomio ja tuki ovat saaneet Valko-Venäjän viranomaiset varpailleen.

Silti taiteellinen johtaja Khalezin korostaa, että teatterin kunnianhimo on ensi sijassa taiteellista laatua: “Me etsimme uutta teatteri-ilmaisua, ja haluamme tuoda lavalle todellisten ihmisten kertomuksia. Arki on niin poliittisesti latautunutta, ettei se voi olla näkymättä.”

“Me emme oikeastaan pidä klassisesta teatterista. Sen sijaan Harold Pinter on sukulaissielumme sekä taiteilijana että ihmisenä”, Khalezin toteaa.

Khalezin innostuu lisää: “Itse asiassa teemme Totaalista Teatteria, missä esikuvanamme on Hollannin 1970-luvun jalkapallomaajoukkueen Totaalinen Jalkapallo. Pidämme yllä koko kentän prässiä pelaamalla yhtä aikaa täysillä sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä.”

Edellisenä iltana Khalezin kiipesi helsinkiläisen Kulttuurikeskus Korjaamon lavalle esittämään kutsuvierasyleisölle yhdessä Kolliadan kanssa kirjoittamaansa monologinäytelmää Generation Jeans. Kertomus alkaa rocklevyjen ja farkkujen mustanpörssin kaupasta Neuvostoliiton aikaisessa Minskissä ja siinä Tšekkoslovakian miehitys rinnastuu dramaattisesti valkovenäläisten poliittisten aktivistien mielenosoitus- ja vankilakokemuksiin.

Esityksessä Valko-Venäjän demokratialiikkeen symboliksi nousee mellakkapoliisien mukiloima mielenosoittaja Nikita Sasim, joka menetettyään heiluttamansa Valko-Venäjä lipun, tekee uuden lipun päältään ottamasta farkkupaidasta.

Vaikka näytelmä hyökkää kursailematta presidentti Lukašenkan hallintoa vastaan, se on myös kunnianhimoista ja hyvin tehtyä teatteria.

“Underground ei ole oikea tavaramerkki teatterillemme. Nykyiset olosuhteet kohdallamme johtuvat lähinnä väliaikaisista vaikeuksista”, virnuilee Khalezin hillittyjen tovereidensa nyökkäillessä vieressä.

Systeemin puristuksesta huolimatta Khalezin tunnustautuu Valko-Venäjän lähitulevaisuuden suhteen optimistiksi.

“Lukašenkan hallinto on ajautumassa umpikujaan taloudellisten vaikeuksien ja etenkin öljyyn liittyvän ongelmallisen Venäjä-suhteen takia. Uskon, että ennen pitkää Valko-Venäjä kuuluu Euroopan unioniin ja Natoon. Me valkovenäläiset olemme mukavaa väkeä ja meillä on annettavaa muillekin.”

Free Theatre vierailee Helsingissä Baltic Circle -teatterifestivaaleilla 16.–24.11. Mukana ryhmiä myös Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista & Venäjältä. Ohjelmisto www.q-teatteri.fi/baltic_circle. Free Theatren englanninkieliset nettisivut www.dramaturg.org.

Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu