Toisenlainen maailma vapaaehtoistyöllä

Tänä vuonna EU:n teemavuosi koskee vapaaehtoistyötä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet, myös Brysselissä. Kohujen keskellä painiskeleva Unkari otti kontolleen unionin puheenjohtajuuden, ja EU:n vuoden 2011 teemavuosi lanseerattiin. Tänä vuonna teemaksi on nostettu vapaaehtoistyö.

Komission mukaan vapaaehtoisuus on valittu teemaksi muun muassa siksi, että vapaaehtoistyöskentely voi parantaa ihmisten työtaitoja ja edistää työllistymistä. Tämä on erittäin tärkeää nyt talouskriisin aikaan, jatkaa komission tiedote. Vapaaehtoistyöllä on kuulemma tärkeä rooli niinkin monella sektorilla kuin koulutus, nuoriso, kulttuuri, urheilu, ympäristö, terveys, sosiaalityö, kuluttajaturva, humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, tutkimus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja ulkosuhteet.

Siis hetkinen. Tajusin, että olen itsekin tehnyt paljon vapaaehtoistyötä. Nuorempana puuhastelin muun muassa nuorison, kulttuurin, ympäristön ja joskus urheilunkin parissa. Ja kävinhän jopa monella ensiapukurssilla, joten olin varmaan vapaaehtoistyöläinen terveyssektorillakin. Erona vain oli, että silloin (ja edelleen?) näitä asioita kutsuttiin harrastuksiksi. Joskus jopa aktivismiksi. Tai ehkä niitä ei oikeastaan kutsuttu millään nimikkeellä, koska ne olivat osa normaalia arjen kulkua.

Vapaaehtoistyöksi tunnistin vain työni tansanialaisessa katulapsikodissa, joka ehkä sopii kategoriaan ”kehitysyhteistyö”. Tutkimustyötä en onneksi muista tehneeni ilmaiseksi, mutta sekin saattaa sattua omalle kohdalle tulevaisuudessa, ellen vaihda alaa luonnontieteisiin ja keskity innovaatioiden kehittelyyn.

Vapaaehtoistoiminnalla edistetään komission mukaan myös ”mahdollisuuksien tasa-arvoa”. Wikipediasta löytyi tälle mystiselle ilmaukselle määritelmä:

”Mahdollisuuksien tasa-arvo on ajatus, jonka mukaan kaikille ihmisille tulisi taata tasavertaiset lähtökohdat tavoitella omaa hyväänsä yhteiskunnassa. Esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunta pyrkii edistämään mahdollisuuksien tasa-arvoa maksuttoman koulutuksen avulla, jotta myös köyhien perheiden lapset saisivat mahdollisuuden korkeaan koulutukseen. Suomalaisessa poliittisessa kentässä näkyvimpänä kokoomus on sisällyttänyt ajatuksen periaateohjelmaansa. Se on myös yksi kokoomuksen julki tuomista arvoista.”

Ei kai tässä sitten muuta kuin että käärikäämme hihat ja ryhtykäämme rakentamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa vapaaehtoisvoimin. Se tulee huomattavasti hyvinvointiyhteiskuntaa halvemmaksi. Ja muistakaamme, että harrastamisen, hauskuuden ja nauttimisen lisäksi kannamme harteillamme vastuun yhteiskunnasta ja omasta CV:stämme.

Kolumni on julkaistu Fifin Kirjeenvaihtajat-blogissa 14. tammikuuta.

Eva Nilsson

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu