Kirjoittanut Kimmo Jylhämö

Tobinia & sikspäkkiä

Lukuaika: < 1 minuutti

Tobinia & sikspäkkiä

EU antaa vähän keppiä finanssisektorille & paljon keppiä hyvinvointiyhteiskunnalle.

Joskus tehdään yhtenä päivänä monia kauaskantoisia päätöksiä. Näin tapahtui 28. syyskuuta. Komissio lupasi ajaa sekä valuutanvaihtoveroa että kuusiosaista lakipakettia, joka tiukentaa komission otetta jäsenmaiden taloudenpidosta.

Kummatkin ovat radikaaleja muutoksia EU:n historiassa.

”Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen EU-maat ovat myöntäneet apua ja antaneet takauksia finanssisektorille 4 600 miljardin euron edestä”, sanoi EU-parlamentissa 28. syyskuuta. puhunut komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Nyt finanssisektorin olisi aika antaa saamastaan tuesta jotain takaisin yhteiskunnalle. Barroso puhuu varainsiirtoveron puolesta. Toteutuessaan niin sanottu Tobinin vero tuottaisi vuosittain 30–50 miljardia euroa. Aikaisemmin keväällä EU-parlamentti esitti, että kansainvälisistä varainsiirroista kannettava vero voisi olla 0,01–0,05 prosenttia.

Varainsiirtoveron toteutuminen olisi edistyksellistä. EU-asioiden monimutkaisuudesta kertoo se, että termit menevät suomalaisessa uutisoinnissa sekaisin. Me puhumme – tässäkin – ”varainsiirtoverosta”, vaikka kyse on oikeastaan valuutanvaihtoverosta. Tobinin verohan perittäisiin nimenomaan valuuttaa vaihdettaessa. Varainsiirtovero on ihan vanha juttu, tuttu kaikille vaikkapa asuntokauppoja tehneille.

Varainsiirtovero ei kuitenkaan riitä pelastamaan Kreikkaa eikä euroa. Siksi EU antaa keppiä jäsenvaltioille.

”EU-parlamentti tiukensi otettaan talouspinnareista”, uutisoi Yle 28. syyskuuta. ”Sixpackin nimellä kulkevalla kuuden lain paketilla pyritään kitkemään epäterve taloudenhoito kaikista EU-maista ja estämään talouksien kriisiytyminen Kreikan kaltaiseen tilaan.”

”Euroalueen maat eivät voi jatkossa enää ohittaa komission varoituksia budjettipolitiikan korjauksista”, kertoo puolestaan EU-parlamentin tiedote.

”Parlamentin hyväksymän lakipaketin (ns. six-packin) tulisi myös taata, että maat puuttuvat talouden epätasapainoon nopeammin. Lisäksi se lisää merkittävästi avoimuutta ja vastuullisuutta sekä tilastoinnin laatua ja tarkkuutta varmistamalla, että tilastot kootaan riippumattomasti.” (http://bit.ly/qGFhY9)

Julkisen talouden holtittomuus ei ole ollut syy eurokriisiin, kuten Barrosokin myöntää. Finanssisektoria on tuettu lähes viidentuhannen miljardin euron edestä. Nyt näyttää todennäköiseltä, että sikspäkkiä käytetään leikkauslistojen läpiviemiseen koko EU:ssa.

Kimmo Jylhämö