Terveisiä ihmiseltä

Lukuaika: < 1 minuutti

Terveisiä ihmiseltä

Pääkirjoitus: Sukupuolta ei pääse karkuun.

Sukupuolta ei pääse karkuun. Ei niin, että pitäisikään, mutta joskus olisi miellyttävää saada välimatkaa sukupuolikeskeisyyteen. Väitän, että maailma menisi sekaisin, jos ihmiset eivät enää sosiaalisissa suhteissaan ja maailman haltuunotossa voisi nojata sukupuolistereotypioihin.

Se olisi surkeaa, koska kyyttökarjan kasvattajan Uljas-Ilmari Majurin (s. 28) kaltaiset vasikanhalailijamiehet eivät enää olisi hellyttäviä poikkeusyksilöitä, vaan pelkästään mukavia ihmisiä. Toisaalta se ehkä päästäisi pälkähästä maamme kaikki Ulla-Ilona Majurit, jotka vasikoita halaillessaan saavat osakseen sääliviä katseita. Siinäpä vinksahtanut naisihminen. Ylenpalttinen hoivaviettikö vaivaa. Ehkä kompensoi lapsettomuuttaan.

Miten mahtaisi käydä itsevarmalle aktivistinäyttelijä George Clooneylle (s. 14) ja hänen poliittisille mielipiteilleen sukupuolet häivyttävässä maailmassa. Mieslisä poistuisi, kovan kundin karisma ja sankarimaine eivät enää painaisi. Mielipiteet joko seisoisivat tai kaatuisivat pelkän sisältönsä perusteella.

Georgina Clooney huokaisisi helpotuksesta. Nyt hänkin voisi sanoa sanottavansa ilman puheita hermoherkästä, vainoharhaisesta näyttelijättärestä, joka heijastaa riittämättömyydentunteensa ympäröivään maailmaan.

Onneksi päätoimittaja Kimmo Jylhämön sisäinen nainen Kaija Jylhämö on valinnut luettavaksi myös tarinoita sotilaiden äideistä (s. 11) ja toimittaja Hannele Huhtalan sisäinen feministimies vaati lehteen haastattelua The Micragirls -orkesterista (s. 40).

Tuo kaikki on silti hyvin ohutta, koska se ei irtoa nais–mies-akselista. Kauniissa maailmassa minulla on sisäisen Teijo Lipposen lisäksi yksilö Lipponen. Eikä kiintiöitä tarvita, koska pystymme edes ajoittain katsomaan sukupuolen läpi.

Tarja Lipponen

  • 9.9.2009