Tervahauta toimi

Arvostelussa JP Siilin Härmä.

JP Siilin ohjaus on romantikolle pettymys. Kyseessä ei ole Ylpeys & ennakkoluulo -filmatisointi, jossa taistelut vallasta ja rakkaudesta olisivat kiihkeää, mutta kaunista katsottavaa.

Härmässä lentää veri ensiminuuteilta lähtien, ja varsinkin lopun seivästykset hidastuksineen tuovat mieleen b-luokan splatterit.

1800-luvun Pohjanmaalla ainoa perijä oli esikoinen, eikä suuria tiloja haluttu pilkkoa. Veljekset päätyivät vihaamaan toisiaan. Silti on vaikea kuvitella, että esimerkiksi elokuvan sponsori Kauhavan kunta todella pystyisi ylpeilemään elokuvalla, tai että sitä näytettäisiin kouluissa ja vanhainkodeissa kertomassa ”todellisesta” Härmästä.

Paha on paha, hyvä joutuu testaamaan moraaliaan mutta pysyy kirkasotsaisena. Naiset ovat kauniita, vaikuttavat pettäviltä. Sankarin apuri on hauska ja niin edelleen.

Elokuvan ainoa kiinnostava hetki on tervahaudan rakentaminen. Sitä olisi voinut seurata pidempään.

JP Siili: Härmä. Elokuvateattereissa nyt. Kaksi tähteä.

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu