splash_image.jpg

Tarinat tulevat kirjoittajansa luo

Berliinin elokuvajuhlat avannut The Grand Budapest Hotel lainaa pasifistikirjailija Stefan Zweigia.

”Paras tapa saada ihminen kieltäytymään roolista on tarjota sitä hänelle”, Wes Anderson sanoo ja näyttää punertavassa polkkatukassaan ja tweedtakissaan idealistiselta matematiikanopettajalta.

Andersonin kahdeksas elokuva The Grand Budapest Hotel on juuri näytetty ensi kertaa toimittajille. Se kertoo nimihotelliin saapuvasta aulapoikaharjoittelijasta (Tony Revolori) ja Gustave H:sta (Ralph Fiennes), kaunopuheisesta vastaanottovirkailijasta, joka jahtaa vanhoja ja rikkaita naisia.

Kun Madame D. (Tilda Swinton) jättää rakastajalleen testamentissa arvotaulunsa, Gustave saa peräänsä Madame D:n pojan Dimitrin (Adrian Brody) ja joukon konnia.

”Wes kysyi minulta: Mitä roolia haluaisit näytellä? Sanoin: Tuota, kiitos”, Fiennes kertoo Berliinissä. ”On harvinaista olla mukana elokuvassa, jossa elokuvantekijällä on vapaat kädet.”

Elokuvan neljästä aikatasosta koostuva rakenne muistuttaa maatuskanukkea.

Alussa nuori tyttö vierailee lempikirjailijansa hautamuistomerkillä. Sitten hypätään ajassa: parikymmentä vuotta takaperin, Tom Wilkinsonin esittämä kirjailija muistelee yöpymistään hotellissa vuonna 1962.

Hän kuuli hotellinomistajalta tarinan siitä, miten tämä oli tullut hotelliin töihin vuonna 1932. Elokuvan juoni on tuo tarina.

Kirjailijan suulla kuullaan myös ajatus, jonka mukaan tarinat tulevat kirjoittajan luo. Se on lainaus itävallanjuutalaiselta kirjailijalta Stefan Zweigilta.

”Yritin tehdä version zweig-laisesta tarinasta”, Anderson sanoo.

Zweigin kohtalokkaasta Kirje tuntemattomalta naiselta -novellista on tehty lukuisia elokuvasovituksia. Andersonin ihailema Zweig oli runoilija ja pasifisti. Vuonna 1934 hän pakeni vaimonsa kanssa juutalaisvainoja Lontoon ja New Yorkin kautta Brasiliaan.

Euroopan henkisen tilan masentama pariskunta teki yhdessä itsemurhan vuonna 1942.

Grand Hotel Budapest ei sijaitse Unkarissa vaan kuvitteellisessa Zubrowkan tasavallassa Itä-Euroopassa. Hotelli on määritelmällisesti väliaikainen yösija, outo välitila.

Kirjoittajat ovat kautta aikojen käyttäneet hotellia sukelluskellona, joka suojaa henkilöhahmoja ympäröivän yhteiskunnan vetisiltä myllerryksiltä.

Juoneen kuuluu, että lopulta suojaus murtuu ja maailma hyökyy sisään. Näin käy myös The Grand Budapest Hotelissa, jonka kuvitteellisessa universumissa lisääntyvät symbolit varaavat paikkaa hakaristeille.

Wes Anderson ja Ralph Fiennes vierailivat helmikuussa Berliinin elokuvajuhlilla The Grand Budapest Hotelin maailmanensi-illassa.
Ensi-ilta 11.4.

Neljä tähteä.

Jutta Sarhimaa

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu