splash_image.jpg

Tarhahelvetti jatkuu

Aktivistit ovat jälleen vierailleet kettutarhalla. Keskisuomalaisella turkistilalla salaa kuvattu materiaali kertoo puutteista tuotantoeläinten oloissa. Ruotsissa & Norjassa tarhauskielto näyttää entistä todennäköisemmältä skandaalin seuratessa toistaan. Entä Suomessa?

Syksyllä turkistarhoilla on poikkeuksellisen paljon huonokuntoisia eläimiä, Oikeutta eläimille -järjestön tiedottaja Anne Nieminen sanoo. Nylkemisajan lähestyessä tarhaajat eivät mielellään lopeta sairaita kettuja, jottei arvokas nahka menisi hukkaan. ”Kunhan turkki vain on kunnossa”, Nieminen selittää.

Aktivistien kamerat tallensivat kettujen elämää samalla keskisuomalaisella tarhalla kolmeen otteeseen syksyn mittaan. Kuvissa ja videolla näkyy paljon hyväturkkisia, mutta ilmiselvästi sairaita kettuja. Silmätulehduksia on monella eläimellä; yhdellä kasvaa silmäkuopasta kummallinen karvatuppo. On tulehtuneita häntiä, katkenneita koipia ja nivelvammoja.

Osa tarhan häkeistä ei täytä lain vaatimuksia, Nieminen esittelee: niistä puuttuu kiipeilyhyllyt tai verkossa on reikiä. Se kertoo Niemisen mukaan siitä, että maa- ja metsätalousministeriön lupaukset valvonnan lisäämisestä eivät ole johtaneet vähäisiinkään parannuksiin.

Toisaalta puhe valvonnasta on Niemisen mukaan yhdentekevää, sillä eläimet kärsisivät, vaikka lakia noudatettaisiin pilkulleen.

”Lainmukaiset häkit eivät missään nimessä takaa eläinten hyvinvointia. Jos tarhoilta ryhdyttäisiin todella vaatimaan sitä, että eläinten on saatava toteuttaa edes muutamaa tärkeintä lajityypillistä tarvettaan, tarhaus ei enää olisi kannattavaa.”

Ruotsissa Niemisen arvio näyttää käyneen toteen. Kun turkiseläinten oloja määrittelevää lakia tiukennettiin niin, että ketuille olisi täytynyt järjestää kaivamismahdollisuus, kettutarhaus loppui.

Sika- ja turkistilojen salakuvauksesta on tullut suomalaisten eläin-aktivistien tärkein kampanjointiväline parin viime vuoden aikana. Samaa taktiikkaa on käytetty myös muissa Pohjoismaissa. Niissä poliitikkojen reaktiot ovat olleet voimakkaampia kuin Suomessa. Kun Norjassa julkistettiin viime vuonna salaa kuvattuja otoksia turkistarhoilta, maa- ja metsätalousministeri Lars Peder Brekk sanoi hallituksen vetävän poliittisen tuen pois turkis-alalta, jos vastaavia laiminlyöntejä tulee uudelleen ilmi. Myös Norjan eläinlääkäriliitto vaati turkistarhauksen kieltämistä.

Viime sunnuntaina ministeri Brekkin pelko kävi toteen: maan yleisradioyhtiö julkisti aktivistien kuvia, joiden mukaan eläinten olot maan turkistarhoilla ovat yhä järkyttävät. Nyt ministeriö väläyttelee tukiaisten lopettamista.

Ruotsissakin täyttä tarhauskieltoa ajetaan jo näyttävästi: elokuussa sosiaalidemokraattien, vasemmistopuolue Vänsterin ja Miljöpartietin edustajat vetosivat Svenska Dagbladetissa elinkeinon kieltämiseksi.

Samaan aikaan ainakin yhden Ruotsissa salakuvatun minkkitarhan omistaja ilmoitti julkisesti jättävänsä alan. ”Alalla ei ole tulevaisuutta”, ilmoitti muihin töihin siirtyvä minkkitarhuri Bengt Svensson paikallislehdelle antamassaan lausunnossa.

Nyt keskisuomalaiselta tilalta julkistetut kuvat vastaavat täysin Norjaa järkyttäneitä kuvia. Niissä näkyy häkkeihinsä kuolleita ja liikuntakyvyttömiä eläimiä, avohaavoja ja ilmiselvää kärsimystä. Juomavesiastiat ovat jäässä.

Voidaanko siis odottaa, että maa- ja metsätalousministeri Anttila reagoisi tilanteeseen samalla vakavuudella kuin norjalainen kollegansa Brekk?

Anne Nieminen ei vaikuta toiveikkaalta.

”Suomessa keskeisillä poliitikoilla – etenkin Sirkka-Liisa Anttilalla ja Mari Kiviniemellä – on vahvoja kytköksiä alaan”, Anne Nieminen selittää.

”He ovat keskittyneet puolustamaan tarhaajia ja vähättelemään ongelmia sen sijaan, että tarttuisivat epäkohtiin.”

Hanna Nikkanen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu