Tapaaminen historian pian

Attila Csernokin Katkennut silta käy yksityiskohtaisesti ja kriittisesti läpi Unkarin historian käännekohtia.

Unkari on kohtalon murjoma maa, ainakin jos unkarilaiselta kysytään. Kun raaputtaa pintaa, esiin piirtyy traumojen kyllästämä kansa. Ainutlaatuisen Unkarista tekee se, ettei kollektiivisia kipukohtia ole käsitelty toisin kuin vaikka Saksassa ja Venäjällä.

Talousasiantuntija Attila Csernokin (s. 1929) Katkennut silta esittelee yksityiskohtaisesti ja kriittisesti maan historian käännekohtia. Joka luvussa Csernok käy läpi yhden kansallisista traumoista, latoo määrätietoisesti faktat pöytään sekä erittelee ammattitaidolla tapahtumien syyt ja seuraukset.

Kirjailijan kuvaus kotimaastaan ei ole läheskään aina mairitteleva.

Csernokin mukaan unkarilaiset ovat kovapäistä kansaa, joka hakkaa päätä betoniseinään kerta toisensa jälkeen. Siitä todistavat Mohácsin taistelu vuonna 1526, Trianonin rauhansopimus, toinen maailmansota sekä kansannousu vuonna 1956.

Päättäjät saavat milloin minkäkinlaista ryöpytystä pitkällä tähtäimellä kestämättömistä, välillä suorastaan järjettömistä, päätöksistään. Kirjailijan mielestä hänen maanmiehiltään puuttuu kyky loogiseen ajatteluun. Lisäksi heitä vaivaa mustavalkoinen ajattelu ja taipumus heittäytyä marttyyriksi.

Historiaa tulisi opiskella ja tutkia kiihkotta. Unkarissa tämä ei ole toteutunut. Jo hallituksen tuore tavoite valtiollistaa koulujen oppikirjatuotanto kertoo vastakkaisesta kehityksestä: historiaan halutaan jälleen kerran pienen eliitin näkökulma.

Nykytilanteeseen on johtanut muun muassa historiallinen ymmärtämättömyys. Totuutta vääristellään surutta ja muunnellaan tarkoitukseen sopivaksi.

Myös myytti murjotusta kansasta näyttäytyy toisenlaisessa valossa, kun kirjailija kiinnittää huomion siihen, mitä ”Unkarin kansalla” tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Esimerkiksi Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana vuonna 1910 vain 43 prosenttia kansasta oli joko unkarilaisia tai saksalaisia. Loput olivat valtakunnan alueella asuvia vähemmistöjä.

Yksi maan monista kipupisteistä onkin vähemmistöjen kohtelu ja huonot suhteet naapurimaihin. Csernok näyttää Unkarin historian sortovallan ja hyökkääjän historiana. Kuten hän osuvasti toteaa, ”Trianonissa meillä oli tapaaminen historian kanssa, ja se ojensi meille laskun”.

Nyt Csernok on huomannut, ettei Unkari mielellään maksa. Csernok, turhautunut talousmies, on ratkaissut tilanteen muuttamalla Brasiliaan vuonna 1982. Mutta kuten hän huomauttaa, kaikki eivät voi lähteä.

Katkennut silta ilmestyi alun perin kolmessa osassa. Unkarissa niteet ovat myyneet kymmeniätuhansia kappaleita. Ei ihme, sillä toisenlainen näkökulma on enemmän kuin tarpeen. Unkari ei pääse traumojen painolastista ennen kuin suostuu kohtaamaan ja käsittelemään ne.

Kirjoittaja on kirjailija, jota kiinnostavat Venäjä, Unkari, kirjallisuus ja ooppera.

Attila Csernok: Katkennut silta. Unkarin unohdettu historia. Suom. Juha Suoristi. Into 2014. 371 s.

3 tähteä.

Marissa Mehr

Kommentoi Facebookissa
Educa 2019
Helsinki liikkuu