splash_image.jpg

Suomi aseisti arabikevään yksinvaltiasta

Bahrainin suurta aselastia ei käsitelty valtioneuvostossa lain porsaanreiän takia.

Tammikuussa 2011 Suomi vei yhteensä 2,6 miljoonan euron arvosta aseita, ammuksia ja asekomponentteja Bahrainiin, selviää tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin maaliskuussa julkaisemasta asevientiraportista.

Kuukausi myöhemmin maan hallituksen turvallisuus- ja sotilasjoukot tukahduttivat verisesti Bahrainin arabikevään mielenosoitukset.

Bahrain on Persianlahden länsipuolella sijaitseva hyvin pieni saarivaltio, jossa elää hieman yli miljoona asukasta.

Hallitusmuodoltaan Bahrain on perustuslaillinen monarkia. Maan ylin hallitsija on ollut viimeiset neljätoista vuotta kuningas Hamad ibn Isa Al Khalifa, jonka sunnimuslimeihin kuuluvan suvun jäsenet pitävät hallussaan myös monia merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia virkoja.

Suomessa valtioneuvoston tulee käsitellä yli miljoonan euron aseviennit. Näin tehdään myös vienneille, joilla on ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä. 2,6 miljoonan euron vienti Bahrainiin arabikevään kynnyksellä olisi täyttänyt molemmat kriteerit.

Lainsäädännön porsaanreiän takia vientilupaa ei käsitelty. 2,6 miljoonan potti jakautui useampaan lupaan. Koska luvat jakautuivat eri vuosille ja eri viranomaisille, Suomen asevalvontaviranomaiset eivät havainneet viennin kokoa.

Puolustusministeriö myönsi elokuussa 2010 luvan 205 tarkkuuskiväärin vientiin 872 000 euron arvosta. Poliisihallitus taas myönsi 280 000 pistoolipatruunan vientiluvan vuonna 2009 ja 550 000 kivääripatruunan luvat vuosina 2009–2010. Lopulta Bahrainiin vietiin Suomesta 812 000 euron arvosta ammuksia tammikuussa 2011. Ammuslastin vastaanottaja merkittiin salaiseksi.

Luvat oli siis myönnetty jo ennen arabikevään mielenosoitusten käynnistymistä. Bahrainissa oli siinä vaiheessa vangittu opposition edustajia, ja maassa oli jo pidempään ollut kireät välit sunni- ja šiiamuslimien välillä.
Aseluvat olisi kuitenkin voitu perua, jos niin olisi haluttu tehdä.

Tarkkuuskiväärien ja ammusten lisäksi maahan vietiin 945 000 euron arvoinen lasti, joka oli merkitty urheilu- ja metsästysaseiden osiksi, mutta joille ei ollut erillistä lupaa. Poliisihallitus arvelee, että kyse olisi ollut lupavapaista aseenosista, joita ovat esimerkiksi aseiden tukit, patruunalippaat ja liipasimet. Koska nämä eivät tarvitse erillistä lupaa, tarkkaa tietoa viennin sisällöstä ei ole.

Yhteensä Suomesta Bahrainiin samalla kertaa vietyjen tarvikkeiden arvo oli siis hieman yli 2,6 miljoonaa euroa. Se, että nämä kaikki viennit ajoittuvat samaan ajankohtaan, voi SaferGlobe Finlandin mukaan viitata esimerkiksi siihen, että Bahrainin hallinto valmistautui levottomuuksiin ja tarvitsi varusteita.

Sitä, mihin suomalaisia aseita ja muita tarvikkeita on Bahrainissa käytetty, ei ole ainakaan vielä selvitetty.

Eri lähteiden tiedot hallituksen turvallisuus- ja sotilasjoukkojen hyökkäyksissä kuolleiden määrästä vaihtelevat. BBC:n mukaan helmi–maaliskuussa 2011 Bahrainissa kuoli 35 ihmistä erityisesti viranomaisten liiallisen kyynelkaasun käytön takia.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Bahrainissa sai surmansa 40 henkilöä, joista neljä kuoli kidutukseen. Amnesty International raportoi Bahrainin mellakkapoliisin ja sotilaiden ampuneen kivääreillä mielenosoittajia.
Jopa Bahrainin hallituksen asettama toimikunta raportoi 1 300 ihmisen pidätyksestä sekä 13 kuolemasta mielenosoitusten ja muun liikehdinnän yhteydessä. Kuolleista 12 ammuttiin.

Tammikuussa 2013 kuninkaalliseen perheeseen kuuluva prinsessa Noura Bint Ebrahim al-Khalifa joutui Bahrainissa oikeuteen syytettynä kahden mielenosoittajia hoitaneen lääkärin sekä kuningasperhettä vastustavia runoja esittäneen opiskelijan kiduttamisesta.

Bahrain Forum for Human Rights -järjestön raportin mukaan myös kuninkaan pojat Nasser Bin Hammad Al-Khalifa ja Khalid Bin Ahmed Al-Khalifa syyllistyivät kidutukseen protestien aikaan.

Ulkoasiainministeriön asevalvontayksikön mukaan asevalmistajille myönnettyjä lupia ei peruttu arabikevään kuohunnan
vuoksi, mutta se pyysi kirjeitse viejiä pidättäytymään käyttämästä aiemmin annettuja vientilupia.

Britannia perui arabikevään tapahtumien aikaan asevientilupia alueen maihin. Myös Suomen asevalvontayksiköllä olisi ollut mahdollisuus perua luvat ja keskeyttää tammikuussa 2011 Bahrainiin matkalla oleva ase- ja ammuslasti.

Kirjoittaja on rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri. Hän kirjoitti jutun YK:n päämajassa New Yorkissa asekauppasopimusneuvotteluissa, joihin hän osallistui Suomen delegaation kansalaisjärjestöedustajana. Asekauppasopimuksen on tarkoitus rajoittaa ongelmallisimpia asevientejä.

__________

Hymyile, olet tähtäimessä!

Patria rakastaa ihmisoikeuksia, kunhan se ei haittaa bisnestä.

Aseyhtiö Patrian verkkosivuilla kehutaan, että ”Patria pitää yleismaailmallisina perusoikeuksina muun muassa ajattelun, mielipiteen, ilmaisun, uskonnon ja rauhanomaisen kokoontumisen vapautta”. SaferGloben raportin mukaan Patria teki vuonna 2011 sadan miljoonan euron asekaupat Saudi-Arabian kanssa 36 kranaatinheittimestä ja suuresta määrästä ammuksia.

Aseiden toimittamista maahan, jonka ihmisoikeustilanne on heikko, voidaan pitää erittäin arveluttavana. Esimerkiksi maaliskuussa 2011 Saudi-Arabiassa kiellettiin kaikki mielenosoitukset.

Patrian viestintäjohtaja Birgitta Selonen, eikö tämä eettinen ohjeistus ole ristiriidassa sen kanssa, että Patria on toimittanut aseita turvallisuus- ja ihmisoikeustilanteen kannalta arveluttaviin valtioihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Bahrainiin?

”Patria toimii maamme ja EU:n lakien ja vientilupasäädösten mukaisesti ja osakkeenomistajiensa valitseman hallituksen ohjauksessa”, Selonen vastaa sähköpostitse.

Samassa ohjeistuksessa todetaan, että ”Patria pyrkii toimimaan vain sellaisten tavarantoimittajien, alihankkijoiden, konsulttien ja edustajien kanssa, jotka ovat valmiita työssään noudattamaan tämän Ohjeen periaatteita.” Miten olette varmistaneet, että näitä periaatteita noudatetaan myös Saudi-Arabiassa ja Bahrainissa?

”Patria toimii maamme ja EU:n lakien ja vientilupasäädösten mukaisesti ja osakkeenomistajiensa valitseman hallituksen ohjauksessa.”

Patrian vastauksesta paistaa läpi, että niin kauan kun lakia ei suoranaisesti rikota, voidaan aseita kaupata minne tahansa. Eettinen ohjeistus on nettisivuilla kiva lisä, mutta kaupankäynnissä se kelpaa lähinnä perseen pyyhkimiseen.

Jari Hanska

__________

Verta Helmiaukiolla

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi Bahrainin protestien tukahduttamisesta helmi-maaliskuussa 2011.

”Aikaisina aamun tunteina 17. helmikuuta turvallisuusjoukot hyökkäsivät Helmiaukiolla rauhallisten mielenosoittajien kimppuun pääkaupungissa Manamassa. Monet nukkuivat. Hyökkäyksessä kuoli neljä mielenosoittajaa, ja sadat haavoittuivat.

Helmikuun 18. turvallisuusjoukot ja Bahrainin asevoimat ampuivat sekä kovilla että kumiluodeilla kohti rauhallisia mielenosoittajia, jotka marssivat Helmiaukiota kohti. Mielenosoittaja Abd al-Ridha Bu Hameed sai surmansa. Aukio oli siinä vaiheessa armeijan tankkien, aseistettujen kulkuneuvojen ja poliisien miehittämä.

Helmikuun 19. viranomaiset määräsivät turvallisuus- ja sotilasjoukot vetäytymään, ja protestoijat valtasivat Helmiaukion uudestaan.

Neljän viikon ajan mielenosoittajat kerääntyivät aukiolle ja muille alueille vastustaakseen hallitusta ja maata hallitsevaa Al Khalifan perhettä.

Kruununprinssi Salama bin Isa Al Khalifa esiintyi kansallisessa televisiossa ja lupasi protestoijille oikeuden osoittaa mieltään Helmiaukiolla ilman pidätysten tai hyökkäyksen uhkaa.

16. maaliskuuta, päivä sen jälkeen, kun kuningas Hamad julisti maahan poikkeustilan tyyppisen ”kansallisen turvallisuustilan”, turvallisuus- ja sotilasjoukot valtasivat väkivalloin Helmiaukion.

Samana päivänä joukot hajottivat Manaman ulkopuolella olevissa kylissä mielenosoituksia ja piirittivät Samaniyan sairaalan, joka on maan suurin julkinen sairaala. Potilaat ja sairaalan työntekijät eivät päässeet sisään tai ulos sairaalasta. Ainakin kuusi ihmistä kuoli yhteenotoissa 16. maaliskuuta, mukaan lukien kaksi poliisia.

Viranomaiset lopettivat poikkeustilan 1. kesäkuuta ja antoivat sen jälkeen suurimmalle oppositioryhmälle Al Wefaqille luvan pitää useita mielenosoituksia. Mielenosoitukset olivat rauhallisia, mutta šiiakylissä pidettyjen mielenosoitusten yhteydessä puhkesi usein yhteenottoja turvallisuusjoukkojen kanssa.

Ainakin yksitoista mielenosoittajaa ja sivustakatsojaa, mukaan lukien kaksi alle 18-vuotiasta lasta oli saanut surmansa mielenosoituksiin liittyvien vammojen vuoksi 1. kesäkuuta ja tämän tekstin kirjoittamisen välillä.”

Eekku Aromaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *