splash_image.jpg

Suomen Columbo

Erkki Aurejärvi on käynyt 1980-luvulta lähtien väsymätöntä taistelua tupakkateollisuutta & Suomen oikeusjärjestelmää vastaan.

Tyhmyri, törkimys, hullu, murhaaja, idiootti, viidennen kolonnan mies. Erkki Aurejärven tuore kirja Kovaa peliä vilisee värikästä kuvailua Suomen oikeusjärjestelmän avainhenkilöistä. Aurejärvi kirjoittaa omista kokemuksistaan uhmakkaalla ja hieman katkeralla otteella. Hän on käynyt oikeutta tupakkateollisuuden valheellista mainontaa ja kuluttajien harhauttamista vastaan vuodesta 1987.

”Aloin jo 70-luvun lopussa seurata tupakkateollisuuden julkista kirjoittamista ja ajauduin päätähuimaaviin seikkailuihin”, 72-vuotias Aurejärvi kertoo helsinkiläisessä kahvilassa.

Hän muistuttaa erehdyttävän paljon televisiosarjasta tuttua etsivää Columboa. Myös asenne on samanlainen: Aurejärvi ei anna periksi, vaikka tupakkajupakan oikeustiet on kohta koluttu.

Kirjaa lukiessa herää epäilys siitä, ampuuko entinen oikeustieteen professori hieman liian suurella tykillä. Eikö kirjassa vilisevä henkilöön menevä vittuilu käänny häntä itseään vastaan?

”Jos joku henkilöistä nostaisi kunnianloukkaussyytteen, minä pääsisin oikeudessa tuomaan oman näyttöni pöytään. Kohteet tietävät, että he häviäisivät jutun.”

Aurejärven kirja maalaa Suomen oikeusjärjestelmästä mielipuolisen kuvan, jossa tupakkateollisuuden moraalittomaan toimintaan ei puututa mitenkään.

Aurejärvi myöntää, että oikeustaistelut ovat tehneet hänestä kyynisen, mutta hän uskoo, että riittävillä resursseilla oikeuslaitos saadaan kuntoon. Ongelmana hän näkee sen, että parhaat kyvyt siirtyvät yksityiselle puolelle ja tuomareiksi jäävät vähemmän lahjakkaat yksilöt.

Vaikka Aurejärvi ei ole saanut yhdessäkään tupakkaoikeudenkäynnissä selvää voittoa, niin tupakkateollisuuteen suhtaudutaan nykyisin huomattavasti skeptisemmin kuin ennen hänen oikeustaisteluitaan. Vielä 1980-luvulla Aurejärvi sai lokaa niskaansa aloittaessaan uuden oikeustaistelun tupakkayhtiötä vastaan. Häntä syytettiin muun muassa yksilönvapauksien rajoittamisesta.

Aurejärven mukaan kyse oli tupakoitsijoiden oikeudesta saada korvauksia tupakkayhtiöiltä, ei suinkaan heidän oikeuksiensa polkemisesta. Keskeinen argumentti kirjassa on, että tupakkateollisuuden on Suomen eri oikeusasteissa annettu harrastaa double-talkia eli kaksoispuhetta.

Tupakkayhtiöt ovat vaatineet, että tupakoitsijoiden pitäisi itse ymmärtää tupakoinnin sisältämät terveysriskit. Samaan aikaan tupakkayhtiöt kieltävät tupakoinnin aiheuttavan sairauksia.

Aurejärvi on upottanut kirjaansa ilkikurisia terveisiä kohteilleen, joita on ympäri oikeusjärjestelmää. Kirjassaan Aurejärvi muun muassa toteaa, että neljä korkeimman oikeuden jäsentä pitäisi lähettää laitokseen. Onko tämä kestävää argumentointia?

”Kun he ilmoittivat, että tupakalla ja sen aiheuttamilla sairauksilla on vain sattumanvarainen tilastollinen yhteys, jäi vain kaksi vaihtoehtoa: laitoshoito tai vankila”, Aurejärvi vastaa.

Aurejärvi viittaa oikeustapaukseen, jonka korkein oikeus käsitteli kesäkuussa 2001. Neljä jäsentä viidestä totesi päätöksessään, ettei tupakan ja sairauksien välistä yhteyttä voida näyttää toteen, vaikka tupakoinnin terveydelliset haitat on kiistattomasti osoitettu jo vuosikymmeniä sitten.

Aurejärven vauhti ei ole hyytymässä. Hän punoo jo uusia kuvioita, mutta ei suostu vielä paljastamaan korttejaan. Jonkinlainen ässä Columbon hihasta pilkistää, mutta mistä hän löytää energiaa kamppailla vuosikymmenestä toiseen tyylimyllyjä vastaan?

”Mitä sankaruutta siinä olisi, jos taistelu olisi helppoa? Se tekee tästä addiktoivaa hommaa”, Aurejärvi sanoo ja virnistää.
Vanha kettu jaksaa.

Erkki Aurejärvi: Kovaa peliä. Into Kustannus 2013. 300 s.

Jari Hanska

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu