Sota jatkuu, mediaa ei kiinnosta

Koska kolmas maailmansota ei syttynytkään Krimillä, Suomen tiedotusvälineet tuntuvat menettäneen kiinnostuksensa Ukrainan tilanteeseen, Antti Rautiainen kirjoittaa.

Kun kymmenet ukrainalaiset kuolivat Kiovan keskustassa 18. helmikuuta, kuvat tapahtumista levisivät nopeasti ympäri maailmaa.

Nyt vastakkainasettelu on yhä raaempaa, mutta tieto ympäri Itä-Ukrainaa tapahtuvista väkivaltaisista yhteenotoista ei leviä läheskään yhtä tehokkaasti.

Koska kolmas maailmansota ei syttynytkään Krimillä, Suomen tiedotusvälineet tuntuvat menettäneen kiinnostuksensa Ukrainan tilanteeseen. Tämän vuoksi suomalaiset eivät saa mahdollisuutta arvioida kriittisesti länsimaiden tukeman uuden hallinnon ja sen tukijoiden edesottamuksia.

Ukrainan ase- ja poliisivoimien tehottomuuden takia uuden hallinnon puolelle loikanneet oligarkit ovat varustaneet omia yksityisiä armeijoitaan. Hiili- ja teräsmiljardööri Rinat Ahmetov lähetti työntekijänsä miehittämään vientisatama Mariupolin. Tätä ennen hän oli neuvotellut sopimuksen separatistien vetäytymisestä.

Pankkimiljardööri Ihor Kolomoiskyi, jonka väliaikainen hallitus on nimittänyt Dnipropetrovskin alueen kuvernööriksi, on varustanut omat Dneprin pataljoonaksi kutsutut puolisotilaalliset joukkonsa. Pataljoonaan on värvätty äärioikeistolaisen Oikean sektorin jäseniä.

Dneprin pataljoona yritti estää separatistien järjestämän kansanäänestyksen Krasnoarmeiskin kaupungissa, mutta se joutui kahnaukseen väkijoukon kanssa ja ampui kuoliaaksi kaksi siviiliä.

Myös Donbassissa toimivaa puolisotilaallista Donbassin pataljoonaa epäillään Kolomoiskyin sponsoroimaksi. Se on ilmoittanut ottavansa panttivankeja vaihtaakseen niitä separatistien panttivankeihin.

Mariupolissa paikalliset uskoivat, että keskushallinnon joukot tappoivat siviilejä tahallaan taistelujen aikana, ja siksi siellä osallistuttiin aktiivisesti separatistien kansanäänestykseen.

Molempien osapuolien ottamia kuvia sotavankien nöyryyttämisestä ja kiduttamisesta leviää sosiaalisessa mediassa. Kun separatistien ”Donetskin kansantasavallan” puolustusministeri Igor Kakidzjanov jäi vangiksi Mariupolissa, Oikean sektorin jäsenet julkaisivat hänestä nöyryytyskuvia Twitterissä.

Myös separatistit ovat tehneet sotarikoksia, mutta olen listannut tässä keskushallinnon ja sen tukijoiden ihmisoikeusloukkauksia sen vuoksi, että EU ja Yhdysvallat tukevat keskushallinnon sotatoimia kritiikittömästi.

Nämä asiat eivät tapahdu kaukana – Kiova on lähempänä Helsinkiä kuin esimerkiksi Hampuri tai Praha. Tänään tapahtuvat rikokset voivat johtaa koston kierteeseen, joka jatkuu vielä vuosikymmentenkin päästä. Jos joku tuleva kriisi johtaa Ukrainan romahtamiseen, EU:n alueelle voi saapua miljoonia pakolaisia.

Antti Rautiainen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu