Sosiaalibisneksen hillitön charmi

Kilpailuttamisen ja ulkoistamisen pitäisi taata tehokas toiminta julkisella sektorilla.

Hallituksen politiikan seurauksena kunnat ja kaupungit saavat vuosi vuodelta yhä vähemmän rahaa lakimääräisten sosiaalityön pyörittämiseen. Tästä syystä tehostamista tarvitaan vuosi vuodelta enemmän. Helsinki ei ole poikkeus. Voima kertoo, kuinka Helsingissä tehostetaan romaniprojektissa, kriisipalveluissa ja asunnottomien sosiaalitoimistossa.

Mitä sosiaalibisneksessä tapahtuu: hajotetaan hyvin toimiva yksikkö, ei varmisteta jatkuvuutta, säästetään rahaa yhdessä kohteessa ja tuhlataan sitä mielivaltaisesti toisessa.

Ulkoistaminen on uusi ideologia, jonka kontrolloimiseksi on laadittu hankintalaki. Sen tarkoitus on estää korruptio, mutta julkisten rakenteiden purkutöissä ja poliitikkojen heikon ohjauksen seurauksena, rahojen isojakoon on jäänyt mielivaltaisia porsaanreikiä. Suojaavan byrokratian murennuttua on jäänyt tilaa virkamiesten temmeltää. Seuraus: ei oteta huomioon kustannusvaikutuksia, ei auteta, kartoitetaan ja katsotaan etäältä, konsultoidaan, ostellaan mitä huvittaa, levitetään ongelmat myös muihin yksiköihin, ja suosimalla kavereita tukahdutetaan pienten toimijoiden kehittyminen.

Tällä kertaa Voiman sosiaalipolitiikkaa tarkastelevan kokonaisuuden keskiössä ei ole sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vaan hänen työnsä seuraukset. Voutilaisen kaltaisia johtajia löytyy lähes joka kaupungista, koska he ovat tekemässä samaa työtä: ajamassa sosiaalisektoria alas ja kehittämässä sosiaalibisnestä.

Voutilaisen vaiheita seurataan Fifissä & seuraavassa Voimassa.

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu