Soijapapu

Poliittinen kasvi: Cargillin Santaremin tehdas on rakennettu Brasilian lain vastaisesti ja usein laittomasti raivatuilla soijapelloilla on osoitettu käytetyn orjatyövoimaa.

Soijapapu (Glycine max) on ravintosisällöltään erittäin monipuolinen hernekasvi. Kasvissyöjien suosimasta proteiininlähteestä tehdään soijamaitoa, -rouhetta ja tofua. Suurin osa maailman kasvavasta soijamäärästä syötetään kuitenkin tuotantoeläimille rehuna.

Brasiliassa soija on yhteiskunnallisen muutoksen tekijä. Soijateollisuus, suuryhtiöt Cargill ja Maggi etunenässä, johtaa Brasilian pyrkimyksiä kasvaa halpojen raaka-aineiden viennin kautta. Viime vuonna Brasilian viennistä kymmenen prosenttia oli soijaa. Samalla metsien raivaamisesta pelloiksi on tullut Amazonasin sademetsien tuhoutumisen merkittävin syy. Metsäkato aiheuttaa 70 prosenttia Brasilian kasvihuonekaasupäästöistä.

Viime vuonna kävi ilmi, että MacDonald’s liittyy tiiviisti Amazonasin tuhoamiseen: Cargillin Amazonasilta toimittama soija päätyi Eurooppaan pikaruokaketjun ravintoloissa nugetteina syötävien kanojen rehuksi. Kaiken lisäksi Cargillin Santaremin tehdas on rakennettu Brasilian lain vastaisesti ja usein laittomasti raivatuilla soijapelloilla on osoitettu käytetyn orjatyövoimaa. Ympäristöjärjestöjen voimakkaan kampanjoinnin jälkeen suurimmat soijayhtiöt suostuivat neuvottelupöytään järjestöjen kanssa, julistaen samalla kahden vuoden tauon soijan ostoille uusilta sademetsään raivatuilta alueilta. Tämän vuoden maaliskuussa Brasilian poliisi määräsi Santaremin tehtaan toistaiseksi suljettavaksi puuttuvien ympäristövaikutusten arviointien takia.

Merkittävänä tuotantokasvina soijapapu on ollut ahkeran jalostuksen ja geneettisen muuntelun kohde. Yhdysvalloissa kasvatettavasta soijasta jo valtaosa on geneettisesti muunneltua. Monsanto on kehittänyt omaa torjunta-ainettaan Roundupia kestävän soijapavun, joka mahdollistaa torjunta-aineen suihkuttamisen koko pellolle kasvukauden aikana. Näiden kestosoijien leviäminen ja risteytyminen luonnonlajikkeiden kanssa aiheuttaa huolta luonnon monimuotoisuudesta, mutta myös maatalouden keskittymisestä yhä harvempien suuryhtiöiden käsiin. Brasiliassa geneettisesti muunneltua soijaa ei saa istuttaa kymmentä kilometriä lähemmäksi suojelualueita.

Monet kuluttajat toivovat ”GM-vapaata” soijaa, ja geneettisesti muunnellun soijan sekoittuminen jopa luomutuotteisiin on aiheuttanut skandaaleja ympäri maailmaa. Esimerkiksi Japanissa ympäristöjärjestöt löysivät GM-soijaa kolmanneksesta luomutofuja.

Sini Harkki

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu