splash_image.jpg

Sodan & huviretkien vuoristo

Qandil sijaitsee keskellä Kurdistanin kriisiä, mutta juuri siellä on säilynyt myös alueen vanhaa kulttuuria.

Kurdeista kertovissa uutisissa mainitaan usein nimi Qandil. Tätä Iranin ja Irakin rajalla sijaitsevaa vuoristoa Turkki pommittaa yrittäessään lopettaa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n iskut alueelleen.

Autonomisessa Kurdistanissa nimen kuulee usein muussa kuin sotilaallisessa yhteydessä. Sulaymanian basaarissa myydään keväisin Qandilista kerättyjä villiyrttejä. Vuoret ovat myös suosittu piknik-kohde.

Irakissa toteutettiin Saddamin aikana vuonna 1988 anfal, kurdien kansanmurha. Sotilaat tuhosivat neljätuhatta kurdikylää, mutta Qandiliin he eivät menneet.

Nyt vuorilla näyttää olevan kehittymässä Kurdistanin eri alueita yhdistävä kansallinen liike.

Turkin lisäksi myös Iran pommittaa Kurdistanin autonomista aluetta Qandilissa. Tätä ei Euroopan tiedotusvälineissä kerrota. Iskuja on ollut joka kevät siitä asti, kun Irakin kurdit saivat autonomian vuonna 1991.
Irakin puolella sijaitsevan Chomanin alueen kuvernööri Abdul Wahid Gowan epäilee, ettei Iranin kohteena ole Kurdistanin vapaa elämä -puolue PJAK, vaan että Iran haluaa tuhota rawand-kulttuurin ja aiheuttaa epävakautta Kurdistanin autonomiselle alueelle.

”Rawandien elämäntavan säilyttäminen ei ole tärkeää ainoastaan kurdien kannalta, se on kansainvälisestikin ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Vain harvat ihmiset maailmassa pystyvät elämään tällaisissa oloissa”, sanoo Gowani.

Rawandit ovat puolipaimentolaisia, jotka ovat säilyttäneet kurdien ikivanhan elämäntavan. He viettävät talvet tasankojen kaupungeissa ja kesät vuoristossa.

Ainakin sata rawand-perhettä luopuu elämäntavastaan joka vuosi. Iran aloittaa pommitukset keväällä, kun rawandit palaavat vuorille.

Jos he eivät uskalla palata sinne, he joutuvat myymään lampaansa, koska tasankojen ruohikot kuivuvat nopeasti kesän kuumuudessa eikä eläimille ole syötävää. Kun omaisuuden myynnistä saadut tulot on käytetty, he ovat avustusten varassa.

Jos rawandit lopettavat vihannesten viljelyn Qandilissa, iranilaisilla tomaateilla on entistä paremmat markkinat Irakissa. Tuhoamalla autonomisen Kurdistanin elintarviketuotannon rippeet Turkki ja Iran pystyvät kontrolloimaan aluetta. Jos ne sulkevat rajansa, Kurdistaniin kehittyy nopeasti elintarvikepula.

Kurdistan oli agraariyhteisö siihen saakka, kun alueen maatalous kaksikymmentä vuotta sitten tuhottiin. Sekä Irakille että Turkille se oli tärkein elintarvikkeiden tuotantoalue. Nyt Turkki ja Irak joutuvat tuomaan elintarvikkeita ulkomailta.

Öljytulojen takia Irakissa, myös Kurdistanin autonomisella alueella, on hyvä taloudellinen tilanne. Koska elintarvikkeet tuodaan naapurimaista, öljydollarit valuvat niihin sen sijaan, että niitä käytettäisiin oman elintarvike- ja teollisuustuotannon käynnistämiseen.

Qandilissa on edelleen perinteistä maataloutta, siellä viljellään vihanneksia ja kasvatetaan lampaita ja lehmiä.

Kävin kesällä 2010 Wezên vuoristokylässä lähellä Iranin rajaa. Vajaata kahta viikkoa aikaisemmin Iranin armeijan ampuma raketti oli tappanut kolmetoistavuotiaan Basoz Jabhar Aghan, joka työskenteli tomaattipellolla.

Pelto oli täynnä raketteja, ja asukkaat vannoivat, ettei alueella ollut nähty yhtään sissiä vuosikausiin.

Kurdistan jaettiin Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken 1920-luvulla, kun ottomaanivaltio hajosi. Kurdeilla ei ollut vahvaa kansallisidentiteettiä, eivätkä he perustaneet itsenäistä valtiota. Kurdikysymyksestä tuli jäätynyt konflikti, joka sulaa nyt. Kurdien kansallistunne on kehittynyt ja Kurdistania hallitsevissa maissa on suuria muutospaineita.

Etelä-Kurdistanissa, maan irakilaisessa osassa, kurdeilla on erittäin pitkälle menevä itsehallinto.

Muualta sinne tulevat Irakin kansalaiset joutuvat hakemaan oleskeluluvan Kurdistanin ulkomaalaisvirastosta, ja aluehallituksella on edustustoja ulkomailla. Autonomia on myös Pohjois-, Länsi- ja Itä-Kurdistanin tavoitteena.

Qandililla on ollut kurdiliikkeille keskeinen asema vuosikymmeniä.

”Haluamme tehdä kurdeista yhtenäisen kansan. Ihmiset Kurdistanin kaikista osista tulevat Qandiliin ja taistelevat sieltä käsin”, kuvaa PJAK-puolueen kannattaja.

Kirjoittaja asuu Irakin Kurdistanissa, 350 km Bagdadin pohjoispuolella. Hän toimii tutkijana Sulaymanian yliopiston sosiologian laitoksella.

_______________

Lääniherrat muutosten kourissa

Syyriassa demokratialiike etenee hitaammin kuin muissa arabimaissa, mutta Bashar al-Assadin diktatuurin kaatuminen lienee vain ajan kysymys. Suurin osa maan arabeista on sunnimuslimeja, mutta poliittinen johto aleveja eli shiioja. Demokraattinen oppositio on heikko ja hajanainen, joten maan seuraava hallitsija saattaa olla sunnien johtama Muslimiveljeskunta.

Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan on selättänyt kenraalit armeijaa vastaan käymässään valtataistelussa. Erdoganin AKP-puolue valvoo armeijaa, poliisia, oikeuslaitosta ja suurinta osaa tiedotusvälineistä. AKP:n tavoitteena on viedä oma sunnipohjainen ideologiansa Syyriaan, kun shiiojen hallitsema Baath-puolue tulee siellä tiensä päähän.

Iranissa on maaliskuussa parlamenttivaalit, joiden rehellisyyteen oppositio ei usko. Kansainvälinen yhteisö ei keksi keinoa, jolla tukea iranilaisia päättämään islamilaisten mullahien valtakausi. Se suunnittelee iranilaisen öljyn ostoboikottia, mutta pelkää Iranin aiheuttavan öljypulan sulkemalla Persianlahden suulla olevan Hormuzin salmen, jonka kautta kulkee 40 prosenttia maailmanmarkkinoilla myytävästä öljystä.

Irakissa alkoi shiiojen ja sunnien välinen konflikti amerikkalaisten lähdön jälkeisenä päivänä. Jotkut pelkäävät sisällissotaa ja maan jakautumista kolmeen osaan, joiden työnimet ovat Shiiastan, Sunnistan ja Kurdistan.

Kristiina Koivunen

Kommentoi Facebookissa
Lasten Festarit 2018
Helsinki liikkuu