Smith on jumala

Perusteos kulttuurikodin kirjahyllyyn.

Yksi hienoimpia ikinä kokemiani rock-konsertteja oli Patti Smithin esiintyminen vuoden 2005 Helsingin Juhlaviikoilla. Kulttuurisesta, poliittisesta tai filosofisesta vapautumisesta olisi parempi olla puhumatta enää mitään rock-musiikin kohdalla, mutta tuolloin Patti Smith onnistui ilmaisemaan oudon uskottavalla tavalla sitä, mistä näissä kliseissä saattaa olla kyse.

Alkuun muutaman kappaleen rennon itseironisesti esitellyt Smith ehti vielä tyrkätä madonluvut Georg W. Bushin hallinnolle ennen kuin väänsi päävaihteen päälle. Ja kun omasta ilmaisustaan kiihtynyt 58-vuotias Smith nosti jalkansa lavamonitorin päälle ja huusi haluavansa juuri minut, tuntuu kuin dialektiikka olisi pysähtynyt ja hegeliläinen maailman henki täyttänyt Huvilateltan. Sisälläni syttyi valaistumisen liekki. Ja jo vaikeni baaritriskin ikikolinakin.

Steven Sebringin viime vuonna valmistunut Dream of Life -henkilökuva korostaa Patti Smithiä beat-runoilijoiden perintöön ja 70-luvun New Yorkin punkpiireihin paikallistuvana intellektuaalisesti ja poliittisesti asennoituvana poikkitaiteilijana.

Dokumentti perustuu 11 vuoden aikana enimmäkseen yksityisissä tilanteissa kuvattuun aineistoon. Kuvausten käynnistäminen ajoittui Smithin elämän dramaattiseen kriisivaiheeseen.

Liki parikymmentä vuotta ensi sijassa perhe-elämäänsä Detroitissa keskittynyt artisti oli menettänyt lyhyen ajan sisällä henkiystävänsä Robert Mapplethorpen, veljensä sekä miehensä Fred Sonic Smithin.

Terapeuttisesti latautuneen henkilökuvan alkuasetelmissa kahden lapsensa kanssa takaisin New Yorkiin muuttanut Smith kokoaa oman elämänsä jäljelle jääneitä palasia runollisen pohdiskelevassa suojahaarniskassa. Bob Dylanin ja R.E.M.-yhtyeen Michael Stipen tuella Smith on kasannut uuden kiertueyhtyeen ja tekee paluuta omimmalle ilmaisualueelleen.

Kuvamateriaali on hienoa, joskin niukkaa ja epäilemättä Smithin tiukasti kontrolloimaa. Konserttipätkiä on sietämättömän vähän, mutta ne ovat oleellisia ja toimivat hyvin. Kokonaisuutta hiukan häiritsee Sebringin pyrkimys häivyttää kohtausten asetelmallisuutta tekotaiteellisillakin tehokeinoilla.

DVD:n takakannessa Smithiä ylistetään musiikilliseksi neroksi ja yhdeksi aikamme suurimmaksi taiteilijaksi. Vähempikin riittäisi. Patti Smith on karismaattinen taiteilija, joka ansaitsee työhönsä ja henkilöönsä kohdistuvan kiinnostuksen ja kunnioituksen. Juuri tämä välittyy elokuvasta hyvin.

Steven Sebring: Patti Smith: Dream Of Life, Pan Vision Finland, saatavana dvd-kaupoissa ja vuokraamoissa.

Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu