Sinjarin jesidit

Lukuaika: 4 minuuttia

Sinjarin jesidit

Viime vuonna, elokuun 14. päivänä, neljä suurta kuorma-autoa lähestyi eristäytynyttä Sinjarin kaupunkia Pohjois-Irakissa. Siellä asuvien jesidien uskonto on ikivanha zarathustralaisuuden muoto.

Kun ensimmäinen kuorma-autoista saapui Sinjariin, elintarvikepulasta kärsivän pikkukaupungin asukkaat ilahtuivat. Vihdoinkin sinne tuli ruokaa! Auton ympärille kerääntyi paljon iloisia lapsia. Silloin itsemurhapommittaja laukaisi panoksensa. Räjähdyspaikalle saapui nopeasti paljon järkyttyneitä ihmisiä. Toinen ja kolmas kuorma-auto tulivat eri suunnista. Kuljettajat räjäyttivät itsensä ja lastinsa päästyään väkijoukon luo. Kun neljäs kuorma-auto lähestyi Sinjaria, turvallisuusjoukot ampuivat sen kuljettajan. Myös sen lastina oli räjähteitä.

Irakin tiedotusvälineet kuvasivat Sinjarin näkymiä pikku-Hiroshimana. Tämä pommi-isku tunnetaan jesidien 72. kansanmurhana. Iskussa kuoli tuhat ihmistä ja loukkaantui kaksi tuhatta, heistä osa vammautui pysyvästi. Reilu vuosi iskun jälkeen sen tekijöistä tiedetään vain heidän järjestönsä nimi: al-Qaida.

”Täällä on menossa etninen puhdistus. Jesidit pakotetaan muuttamaan Sinjarista”, kuvailee kaupungin hengellinen johtaja sheikki Zaid Bascha Khalad.

”Saddamin diktatuurin kaaduttua Irakiin syntyi terroristiryhmiä, jotka haluavat takaisin Saddamin ajan ilmapiirin”, hän jatkaa. Haastattelu tapahtuu Shekhanin kaupungissa, sillä Sinjariin ulkomaalaisia ei päästetä.

Sinjar sijaitsee Syyrian rajan tuntumassa Mosulin läänissä. Mosul, Kirkuk ja osa Diyalan lääniä ovat niin sanottuja kiistanalaisia alueita. Eli kurdialueita, jotka Saddam Hussein yritti arabialaistaa. Nyt ne ovat Irakin hallituksen eivätkä Kurdistanin autonomisen hallituksen alaisuudessa. Niissä pitäisi järjestää YK:n vahvistaman suunnitelman mukaisesti kansanäänestys liittymisestä Kurdistaniin.

Suunnitelma on Irakin perustuslain artikla 140.

Vietän syksyn aikana yhteensä kymmenen päivää kiistanalaisilla alueilla. Oman turvallisuuteni takia olen jatkuvasti yhteydessä poliiseihin ja muihin viranomaisiin. Kurditaustaiset viranomaiset arvostavat ulkomaalaisen rohkeutta matkustaa ikävän maineen omaavassa Irakissa. Monet auttavat minua myös vapaa-aikanaan.

Kun haastattelen paikallisia asukkaita alueen ongelmista, al-Qaida nousee esiin jatkuvasti. Sitä pelätään yli kaiken sekä Kurdistanin autonomisella alueella että kiistanalaisilla alueilla. Käy nopeasti selväksi, että al-Qaida jatkaa jesidikulttuurin tuhoamista siitä, mihin Saddam jäi. Keskusteluissa al-Qaidaan perehtyneiden henkilöiden kanssa esiin nousevat samat asiat: Syyriasta saapuu jatkuvasti uusia al-Qaidan jäseniä valmiina pukeutumaan räjähdevyöhön. He ovat saudeja, jemeniläisiä ja syyrialaisia. Afganistanin koulutuskeskukset ovat edelleen täydessä toiminnassa.

Irakissa toimii paljon ulkomaalaisia terroristiryhmiä. Kuka niitä rahoittaa? Järjestöjen nimiä mainitsematta eri henkilöt antavat saman vastauksen: Iran tukee shiioja ja saudit sunnimuslimeja. Puheliaat kurdit muuttuvat vaiteliaiksi, kun kysyn miksi toimintaa ei saada kuriin. Irakin ja usa:n armeijoilla on ollut Mosulin läänissä jo yli puoli vuotta tehokampanja al-Qaidaa vastaan. Se tarkoittaa kovaotteisia kotietsintöjä ja epäilyttävien henkilöiden sulkemista telkien taakse.

Vakuuttelut haastattelun nimettömyydestä eivät auta. He soittavat omalle esimiehelleen, joka puolestaan ohjaa minut kohteliaasti muualle. Al-Qaida ja monet muut terroristijärjestöt toimivat Kurdistanin autonomisen alueen rajalla, mutta kurdipoliisit ja -peshmergat ovat pystyneet pitämään heidät rajan ulkopuolella.

Turvajärjestelyt ovat kuin agenttielokuvista. Erbilin lentoasemalla tehdään yhtä tiukka turvatarkastus sekä saapuville että lähteville matkustajille.

Koska itsemurhapommittajat liikkuvat yleensä kuorma-autoilla, vaarallisella reitillä Kirkukista Erbiliin on kaksi tietä: toinen henkilö-, toinen kuorma-autoille. Sen tarkastuspisteillä eivät piikkilanka-aidat riitä, vaan ne on ympäröity syvillä ojilla ja korkeilla valleilla, joiden yli jykevinkään ajoneuvo ei pääse karussa maastossa. Muilla maanteillä kuorma-autot saavat ajaa vain öisin.

Kurdistanin turvallisuus perustuu ennen kaikkea hyvään tiedusteluun. Kaikki tietävät toistensa asiat, ulkomaalainen terroristi ei pystyisi piiloutumaan edes miljoonakaupunki Erbilissä. Kymmentä päivää pidempi oleskelulupa myönnetään vain henkilöille, jotka esittävät paikallisen asukkaan sitoumuksen, että hän suorittaa rangaistuksen, mikäli tulija tekee rikoksen. Rangaistukset ovat ankaria. Rikoslaissa on kuolemanrangaistus, ja se on myös käytössä.

Tällä reseptillä yhdeltä Irakin alueelta on pidetty terroristit poissa. Miksi samoja keinoja ei sovelleta muualla maassa? Kun ajan Mosulin ja Kirkukin lääneissä arabikylien lähellä, oppaani osoittavat niitä: tuolla on terroristeja.

”Jotkut Baath-puolueen, siis Saddamin, kannattajista tukevat nykyään al-Qaidaa. He eivät tee terrori-iskuja, mutta auttavat niiden tekijöitä.”

Kuulen tämän väitteen useilta henkilöiltä. Vihdoin eräs Mosulin tilanteen hyvin tunteva virkamies sanoo ääneen sen, mikä muillakin on tainnut olla mielessä: ”Emme luota al-Malikiin ja hänen poliiseihinsa, erityisesti tiedustelupalveluun. Vaikuttaa siltä, että siinä toimii henkilöitä, jotka katsovat läpi sormien al-Qaidan toimintaa”, hän toteaa.

Nouri al-Maliki on Irakin pääministeri. Arabit vastustavat kansanäänestyksen järjestämistä artiklan 140 pohjalta, koska sen myötä kiistanalaiset alueet luultavasti siirtyisivät pois Bagdadin hallinnasta.

Sheikki Zaidin mukaan on kaksi tapaa, joilla Sinjarin turvallisuutta voidaan parantaa.

”Artiklan 140 mukainen kansanäänestys täytyy järjestää mahdollisimman pian, sillä kaikki sinjarilaiset haluavat kaupungin liittyvän Kurdistaniin”, hän vaatii. Sitä odotellessa Sinjariin on saatava peshmergoja eli kurdisotilaita, jotka valvovat tällä hetkellä Kirkukin läänin maanteitä. Siellä terrori-iskuja on vähemmän kuin Mosulissa.

mainos

Kansanäänestyksen järjestäminen on siirtynyt jatkuvasti. Syynä on huono turvallisuustilanne. Terroristit ovat saavuttaneet tavoitteensa. Diyalassa Irakin hallitus pakotti tänä syksynä kurdihallituksen vetämään pois peshmergat sen jälkeen, kun kurdi- ja arabisotilaiden välillä oli ollut aseellisia yhteenottoja. Diyalaan jäi kuitenkin kurdipoliiseja.

_______________

Jesidien exodus

Jesidiuskonto syntyi viisituhatta vuotta sitten. Siinä on samoja piirteitä kuin islamissa ja kristinuskossa, mutta hyvän Jumalan lisäksi uskotaan myös pahuuden Jumalaan. Enkelit ovat tärkeitä jesideille. Sheikki Zaidilla on arabivaatteet ja punainen palestiinalaishuivi. Hän kertoo Sinjarin jesidien siirtyneen käyttämään arabivaatteita 35 vuotta sitten salatakseen uskontonsa. Myös jesidinaiset käyttävät musliminaisten vaatteita.

”Lähin sairaala on kahden tunnin matkan päässä Dohukissa, sillä emme uskalla matkustaa Mosuliin. Myös Dohukiin johtava tie on vaarallinen, terroristit ovat tehneet iskuja sen varrella”, kertoo Zaid.

Irakilaisissa rekisterikilvissä lukee kotipaikkakunta, joten sinjarilaiset autot tunnistaa helposti. Zaid kertoo, että terroristit ovat julistaneet fatwan, eli uskonnollisista syistä annetun kuolemantuomion, Mosulin yliopistossa opiskeleville jesidinuorille.

Irakissa on parhaillaan menossa maan vapauttamiseksi laaja kansainvälinen sotilasoperaatio. Vapauttaminen ei ole ulottunut Sinjariin esimerkiksi sairaanhoidon tehostamisen muodossa, vaikka kaksi tuhatta ihmistä loukkaantui terrori-iskussa.Jesidejä pakenee Sinjarista sekä turvallisille kurdialueille että Eurooppaan. Sheikki Zaid on huolissaan seurauksista jesidiuskonnolle.

”Eurooppaan lähtevät jesidit muuttuvat, he eivät ole kauaa jesidejä. Uskontomme murenee”, hän suree.

”Siirtolaisuus Eurooppaan on jesidiuskonnon kollektiivinen itsemurha”, täsmentää haastattelua seuraava ulkomaalainen elokuvaohjaaja. ”Jesidit eivät tee lähetystyötä, uskonto on suljettu uskonto, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Siirtolaisuuden myötä uskonto on vaarassa hävitä kokonaan.”

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori. Hän vietti syksyn Pohjois-Irakissa. Matkaraportteja osoitteessa www.kurdistan.fi/index.php/kolumnit.

Voimassa 7/2007 julkaistiin Usva Auerin artikkeli Kevät Kurdistanissa, jossa sivutaan myös jesidien historiaa. Artikkeli löytyy Voiman juttuarkistosta www.voima.fi.

Kristiina Koivunen