Selvitysmiesten luvattu maa

Suomi on tuhansien konsulttien maa.

Suomi on tuhansien konsulttien maa. Osa heistä on löytänyt tiensä oudolle reviirille: valtakunnanpolitiikkaan. Siellä dynaamisesta yritysmaailmasta esikuvansa ammentavaa konsulttia kutsutaan selvitysmieheksi (useimmiten kyse on miehestä). Kuluneet kaksi vuosikymmentä ovat olleet Suomessa selvitysmiesten voittokulkua.

Liikemaailman konsulteille ulkoistetaan esimerkiksi erilaista tietotyötä tai hankalia valintoja, kuten päätöksiä irtisanomisista tai uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Selvitysmiehet puolestaan ovat siitä erityinen konsulttien laji, että heille ulkoistetaan poliittista vastuuta.

Osa selvitysmiehistä palkataan siksi, että lopputulos tiedetään etukäteen. Poliittinen päätäntävalta säilyy ministerillä, mutta käytännön vastuu saadaan ulkoistettua asiantuntijalle. Ja kun vastuu on asiantuntijalla, se ikään kuin katoaa.

Esimerkiksi käy lääkelaitoksen alueellistaminen. Osin aiheetontakin kritiikkiä herättäneen päätöksen tekoon vaadittiin selvitysmies, jonka tehtävänanto rajattiin kaukonäköisesti Oulun ja Kuopion keskinäisen paremmuuden vertailuun. Tässä tapauksessa asiasta nousi haloo. Aina ei nouse.

On myös niin sanottuja viisaita virkamiehiä, kuten Raimo Sailas. Viisas virkamies on tehokkaampi kuin kourallinen ministeriöitä. Vai miten muuten yksi ainoa kuolevainen kykenisi karsimaan parhaan kokonaisuuden eri ministeriöiden leikkaus- tai elvytyskohteista opetuksesta ympäristöön ja silloista terveydenhuoltoon?

Kun selvityseuforia saavuttaa tarpeeksi korkean tason, voidaan päätyä äärimmäiseen tekoon: palkataan selvitysfilosofi. Huippuhetki saavutettiin vuonna 2004, kun tulevaisuusvaliokunta tilasi Pekka Himaselta raportin Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Vertailun vuoksi: nykyhallituksen hallitusohjelman otsikko on ”Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi”.

Toinen euforian hetki nähtiin 5. tammikuuta, kun Helsingin Sanomat noteerasi Sailaksen uuden tehtävän elvytyslistan ylimpänä kokoajana. Lehti antoi kansalaisille mahdollisuuden lähettää investointitoiveita suoraan vallan huipulle, Sailakselle itselleen. 

Ehkä talouskriisin tuoma valtion ”comeback” johtaa siihen, että joku keksii vihdoin tuoda takaisin valtakunnanpolitiikkaan kaksi sen oleellista piirrettä: vallan ja vastuun. Selvitysmiesten raportit fokusoitaisiin uudelleen: joko hyvin teknisiin kysymyksiin tai poliittisten päättäjien tilaamiksi poliittisiksi linjanvedoiksi.

Tai sitten kaikki jatkuu ennallaan. Voisiko uuteen innovaatioyliopistoon perustaa koulutusohjelman tuottamaan selvitysmiehiä?

Matti Ylönen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *