splash_image.jpg

Seikkaile Tallinnassa

Kaupunkiviljely, kortteliravintolat ja kattopuutarhat. Kuulostaako tutulta? Myös Tallinnassa ruohonjuuritason kaupunkikulttuuri herää.

Neuvostoaikana ja kolhooseissa yhteistoiminta oli pakollista, ja siihen kehittyi oikea allergia”, kertoo kolmikymppinen kaupunkiaktiivi Telle Pehk.

Hän johtaa Linnalabor-nimistä asiantuntijaorganisaatiota, joka tituleeraa itseään ”urbaanien innovaatioiden koekentäksi”. Vuonna 2006 perustettu yhteisö toimii linkkinä akateemisen maailman sekä yhteiskunnan välillä ja edistää asukasaktiivisuutta, kestävää kaupunkisuunnittelua ja paikkaan sidottuja ratkaisuja.

”Toisen itsenäistymisen jälkeen täällä kukoisti individualismi, kun virolaiset keskittyivät ostamaan autoja ja remontoimaan kotejaan. Tämä vaihe on nyt ylitetty, ja ihmiset kaipaavat takaisin yhteisöllisyyteen.”

Parhaat käytännöt on otettu käyttöön, esimerkiksi vanha talkoohenki on taas voimissaan. Pehkin kollega Regina Viljasaar antaa tästä osuvan esimerkin.

”Ennen vanhaan kaupunkinuorten oli pakko käydä maaseudulla viljelyhommissa joka kesä. Suosio oli silloin vähintäänkin laimeaa, mutta nykyään tämä on jopa suosittua!”

Nykyisille kolmikymppisille menneisyys ei ole sellainen mörkö, etteikö siihen osattaisi suhtautua rakentavasti.

Ensimmäisenä ehtivät vajaan kilometrin päässä vanhastakaupungista sijaitsevan Uus Maailm -kaupunginosan aktiivit noin kuusi vuotta sitten.

”En osaa sanoa, miksi kaikki alkoi juuri sieltä. Ilmeisesti vain oikeat ihmiset tapasivat oikeaan aikaan. Me emme olleet tyytyväisiä kaupungin toimintaan, ja halusimme tehdä alueesta viihtyisämmän”, kertoo Erko Valk.

Erittäin toimelias mutta ei niin järjestelmällinen Valk on myös pääosassa kaupunginosasta kertovassa dokumenttielokuvassa, joka on nähty Docpointissa.

Yksi kaupunginosan päähanke on ollut yhteisen asukastilan kehittäminen: Koidu-kadulla sijaitseva Kapsad (”kaalit”) on omaleimainen asukaskirjaston, kirjailijaresidenssin ja kahvilan yhdistelmä. Toimintaa, kuten tansseja ja elokuvailtoja, pyöritetään lahjoitusvaroin.

Joka syyskuu järjestetään suosittu Uus Maailm -katufestari. Sen johdosta ympäri kaupunginosaa levittäytyvien kaupunginosajuhlien suosio on kasvanut Tallinnassa selvästi.

Valkin mukaan alku oli kivinen.

”Kaupunginosan katujen sulkeminen festivaalin ajaksi oli aluksi erittäin vaikea toteuttaa. Kaupungin edustajat eivät ymmärtäneet lainkaan, mistä on kysymys.”

Yhteistyö on sittemmin helpottunut, ja samalla asukasaktiivisuus on levinnyt ja tarttunut tallinnalaisiin.

Telle Pehk kertoo, kuinka Kalaranna-alueelle kivenheiton päähän risteilylaivojen terminaalista tehty rakennussuunnitelma sai asukkaat takajaloilleen. Uusien talojen rakentaminen aivan rantaviivaan herätti tallinnalaiset järjestämään juhlat, jonka tavoitteena oli osoittaa ranta-alueen merkitys kaikkien tallinnalaisten yhteisenä julkisena tilana.

Se kannatti.

”Nykyään tallinnalaiset käyttävät hiekkarantaa paljon useammin, Kalaranna on suosittu uimapaikka”, Pehk kertoo.

Liikennejärjestelyt vihastuttavat kaupunkiaktiiveja. Vastalauseena menneille ajoille liikenne on tänä päivänä hyvin autovaltaista. Erko Valkille Tallinnan pormestari Edgar Savisaar, ”kuningas”, edustaa autosiipeä.

”Savisaar ei asu Tallinnassa vaan 30 kilometrin päässä, ja hän kulkee autolla töihin. Hän katsoo kaupunkia auton ikkunasta, joten ei hänellä ole kunnon kuvaa kaupungin tilasta”, Valk manaa.

Aktiivit eivät ole seuranneet kehitystä tumput suorina. Jo vuonna 2006 Valk kokosi porukan ja valtasi pitkälti parkkipaikkana toimineen Vapauden aukion, mikä aiheutti jonkinasteisen selkkauksen. Median kiinnostus ja julkinen huomio vaikuttivat siihen, että aukio vapautettiin autoilta.

Vastaavasti, kun kävelijän perspektiivi konkreettisesti aukesi Teele Pehkille esikoisen syntymän myötä, hän päätti ottaa kantaa tilanteeseen. Pehk järjesti lastenvaunuparaatin havainnollistaakseen, kuinka vaikea Tallinnassa on kulkea vaunujen kera.

Tulevista tapahtumista Pehk mainitsee ensi lokakuussa järjestettävät kunnallisvaalit, joiden alla asukkaat aikovat haastaa puolueiden ehdokkaita. Kehitteillä on projekti, jossa kartoitetaan tulevaisuuden Tallinnaa kaupunginosia pienempien naapurustoyhdistysten voimin. Linnalabor on ottanut projektinjohdon käsiinsä ja hakee rahoitusta.

”Nykyinen tilanne, jossa aktiiviset asukkaat reagoivat kaupunginvaltuuston tekemisiin ja kuluttavat koko energiansa siihen, että heidät otettaisiin vakavasti, ei ole kestävä ‘yhteistyön’ muoto. Sen takia aktiivisimmat naapurustoyhdistykset päättivät, että nyt riittää.”

Lataa tästä seikkailulle mukaan Voiman Tallinna-tärppikartta!

Antti Möller

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu