Se vai hän

Eläinoikeusaktivisti Martin Balluch taistelee simpanssin huoltajuudesta Itävallassa. Elokuussa hän astuu oikeuden eteen Suomessa.

Suomeen saapuu elokuussa mies, joka on saanut elämänsä aikana harvinaisen paljon aikaan. Martin Balluch on väitellyt fysiikan tohtoriksi, mutta se on hänelle sivuseikka. Paljon tärkeämpänä saavutuksena hän pitää eläinten tehotuotantoa ja hyväksikäyttöä vastaan Itävallassa menestyksellisesti käymäänsä kamppailua.

Suomessa mies on käynyt muutaman kerran aikaisemminkin, ja on kahden ensimmäisen vierailunsa seurauksena tulossa hovioikeuden eteen. Balluchia syytetään salakatselusta ja julkisrauhan häirinnästä.

Samaan aikaan Itävallassa on käynnissä oikeusjuttu, jossa Balluch edustaa 26-vuotiasta Hiasl-simpanssia (Voima 5/2007). Paikallinen eläinkoeyhtiö toi simpanssin alun perin Itävaltaan vuonna 1982, mutta aktivistit estivät Hiaslin eläinkokeisiin joutumisen.

Myöhemmin Hiasl on asunut turvakodissa, joka on hiljattain ajautunut konkurssiin. Nyt Hiasl tarvitsee laillisen huoltajan.

Laillisia huoltajia voivat kuitenkin saada vain henkilöt. Balluch aloitti oikeusprosessin saadakseen Hiaslin määritellyksi henkilöksi.

Martin Balluch, miten aiot vakuuttaa Itävallan oikeuslaitoksen?

”Lähdin pohtimaan mikä on henkilön juridinen määritelmä. Ainakaan henkilön arvo ei määräydy älyllisten kykyjen perusteella, koska esimerkiksi vaikeasti aivovammaisia tai peräti ilman aivoja syntyneitä pidetään henkilöinä. Myöskään sosiaalinen kyvykkyys ei voi olla määritelmä, koska lapsi joka kasvaa kokonaan ilman muiden ihmisten läsnäoloa on silti henkilö. Määritelmän täytyy siis olla biologinen. Simpanssin geenit ovat 99,4 -prosenttisesti samat kuin ihmisellä ja tieteellisessä luokittelussa ne kuuluvat ihmisten kanssa samaan sukuun (genus). Jotkut tahot sanovat, että henkilöllä tulisi olla persoona, ja sen määritelmän Hiasl täyttää vaivatta.”

Jutun käsittely oikeusasteissa on kesken. Ensimmäinen oikeusaste ei myöntynyt Balluchin vaatimuksiin, hänen mukaansa muotoseikkoihin vedoten. Vuorossa on siis uusia oikeudenkäyntejä.

Mitä tapahtuu, jos Hiasl määritellään henkilöksi?

”Silloin Hiaslilla olisi henkilön juridiset oikeudet suojanaan. Hiasl omistaisi itse itsensä sen sijaan, että olisi jonkun omaisuutta. Silloin ’siitä’ tulisi ’hän’. Hän voisi haastaa oikeuteen valtion tai koe-eläinfirman nuoruudessaan kokemistaan kärsimyksistä.”

Eikö sinulla ole Suomessakin oikeusprosessi kesken?

”Kyllä, syksyllä 2003 kävin kuvaamassa suomalaisia turkistarhoja esitelläkseni niiden oloja kotimaassani. En murtautunut yhteenkään rakennukseen enkä kiivennyt yhdenkään aidan yli. En rikkonut lakeja. Monipuolinen tiedon tuottaminen ja saanti ovat demokratiassa erittäin tärkeitä. Jos ihmiset eivät saa käyttöönsä todellista kuvaa turkistarhoilta, miten he voisivat tehdä järkevän päätöksen käyttääkö turkistuotteita vai eivät.”

Käräjäoikeus katsoi sinun häirinneen turkistarhaajien elinkeinoa.

”Lait, joiden perusteella minua syytetään, vaikuttavat mielestäni palvelevan isoja yhtiöitä ja teollisuudenaloja, eivät yksilön oikeutta tietoon. Jos käräjäoikeuden päätös pitää, herää kysymys, miten ihmisille voi koskaan tuottaa tietoa siitä, miten yhtiöt ja teollisuus tuotteensa tuottavat.”

Kotimaassaan Balluch tovereineen on kuvannut lukemattomia tehotuotantotiloja ja tuottanut materiaalia televisioon, lehtiin ja elokuviin. Eikä ihan turhaan.

Itävallan eläinoikeusliikkeen ahkera informaatiosota on tuottanut merkittävää tulosta viimeisen yhdentoista vuoden aikana.

”Itävallassa on lailla kielletty turkistarhaus, sirkuseläimet ja häkkikanalat. Lemmikkikaupoissa ei lain mukaan saa enää olla kissoja eikä koiria, eikä apinoilla saa tehdä minkäänlaisia eläinkokeita. Tämä kaikki saatiin aikaan parlamentissa, mutta nyt valtaan tullut konservatiivihallitus ei aiheuta erityistä toiveikkuutta lähitulevaisuuden kannalta.”

Poliittisiin päättäjiin vaikuttamallako eläinoikeusliike siellä päin toimii?

”No, on tietysti olemassa monenlaisia vaikutustapoja ja -kanavia. Ilman välikäsiä olemme saaneet Wienin suurimmat tavaratalot lopettamaan turkistuotteiden myynnin. Ja olemme saaneet kaikki kaupat luopumaan häkkikanaloiden munien myynnistä. Kampanjointimme ansiosta liike-elämä on luopunut myös hanhenmaksan, kanin lihan ja kissa- ja koiraturkisten myynnistä.”

Britanniassa ja muuallakin Länsi-Euroopassa eläinsuojelu ja kasvissyönti eivät ole uusia asioita. Brittein saarilta löytyy vegetaristiseuroja jo ainakin 1800-luvulta asti ja jopa Suomen Eläinsuojeluyhdistys on yli sata vuotta vanha.

Nyt eläinaktivistit saavat uusia tovereita ympäri Eurooppaa uusista maista. Balluch näkee eläinoikeusliikkeen kansainvälisenä, ja pitää huolen siitä, että verkostoja syntyy.

Olet viime aikoina käynyt luennoimassa ja tapaamassa paikallisia aktivisteja Itä-Euroopassa.

”Virossa ja Sloveniassa kävin keväällä ja kesän aikana menen aluksi Latviaan. Kierrän Itä-Euroopan lisäksi eläinoikeustoimintaan liittyviä työpajoja Sveitsissä ja Hollannissa ja totta kai Itävallassa. Täällä järjestetään tänä vuonna vielä viisi eläinten vapautukseen liittyvää työpajaa.”

Minkälainen uusien maiden merkitys on?

”Ne ovat todella tärkeitä. Meillä on erittäin paljon ihmisiä, joilla on paljon kokemusta menestyksellisestä ja pitkäaikaisesta kampanjoinnista. Siellä taas on paljon ihmisiä, jotka ovat innokkaita toimimaan. Me voimme auttaa heitä välttymään niiltä virheiltä, joita muualla on aikaisemmin tehty. Koska eläinten hyväksikäyttö ei tunne valtioiden rajoja, täytyy myös eläinoikeusliikkeen olla globaali.”

Martin Balluchin oikeudenkäynti Vaasan hovioikeudessa 20.8.

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu