sähköä hampurilaisesta

”Miksi käyttää sähköenergian tuottamiseen tuontipolttoaineita, kun kotimaasta löytyy raaka-ainetta riittämiin”, Hesburgerin toimitusjohtaja Aarne Aho ihmettelee.

Monikansallisten hampurilaisravintoloiden suomalainen haastaja Hesburger suunnittelee oman kaasuvoimalan rakentamista Suomeen. Voimala tuottaisi sekä lämpöä että sähköä ketjun Etelä-Suomen toimipisteille. Voimalan lopullista sijaintia ei ole vielä päätetty, mutta sitä kaavaillaan akselille Pori–Tampere–Lahti–Helsinki. Kompostoinnin sijaan Hesburgerin pahvipikarit, käärepaperit ja ruoantähteet kaasuuntuvat tulevaisuudessa lämpöenergiaksi ja sähköksi.

Hesburgerin kaasuvoimalassa aiotaan hyödyntää edesmenneen keksijän Kustaa Saareksen ja tämän pojan Timo Saareksen kehittelemää Entimos-teknologiaa. Teknologia saa nimensä vanhasta kreikasta, jossa sana entimos tarkoittaa arvokasta, kertoo Timo Saares.

Metsähaketta, lajiteltua saha- ja yhdyskuntajätettä poltettaessa muodostuu kaasua, josta osa johdetaan puukaasulle kehitellyssä polttomoottorissa sähköntuotantoon. Osa kaasusta poltetaan kaukolämpökattilan kaasupolttimessa kaukolämpöverkon tai kasvihuoneiden käyttöön.

Entimos-voimalan tuottamasta energiasta jopa 30–40 prosenttia voidaan tuottaa sähköksi. Jos Entimos-teknologiaa hyödynnettäisiin kaikissa Suomen pelkkää kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa, se mullistaisi koko energiantuotannon.

Pelkkää kaukolämpöä tuottavien laitosten yhteistehoksi on laskettu noin 10 000 megawattia. Mikäli kolmasosa tästä tuotettaisiin Entimos-sähkönä, olisi sähköenergian määrä noin 3 000 megawattia. Tämä puolestaan on enemmän kuin Suomen neljän ydinreaktorin yhteenlaskettu nimellisteho, 2 656 megawattia.

Entimos-teknologian pilottiprojekti, Suomen ensimmäinen Entimos-voimala, on ollut kaksi vuotta koekäytössä Tervolan kunnassa Kemijokilaaksossa. Pieni voimalaitos tuotti lämpöä koko viime talven, mutta sähköntuotantoa ei ole vielä aloitettu, koska tarvittavalle suodatinyksikölle ei ole rahoitusta.

Suodattimen kustannukset ovat vain murto-osa voimalaitoksen kokonaishinnasta, noin 1,2 miljoonasta eurosta. Teknologia on Itävallasta hankittua puukaasulle sovellettua moottoria lukuun ottamatta uutta ja suomalaista. Voimalaitoksen rahoituksesta puuttuvat enää suodattimeen tarvittavat varat.

Timo Saares toteaa, että Suomi ja Belgia ovat ainoat EU:n maat, joissa hajautetulle sähköntuotannolle ja biopolttoaineella tuotetulle sähkölle ei makseta valtiollista tukea. Esimerkiksi Saksassa sähkönjakeluyhtiöt on velvoitettu ostamaan alle viiden megawatin voimaloiden tuottamaa sähköä noin 3–4 megawatin verran.

Suunnitteilla olevan Entimos-tuotantolaitoksen kehittelijät arvioivat, että investointien kuoletusaika on arviolta vain 7–8 vuotta siitä, kun sähköntuotanto on saatu käynnistettyä.

Tervolan laitoksen polttoaineena on käytetty tähän asti vain bioperäistä jätettä, metsähaketta ja sahojen puutähteitä. Entimos Oy:n asiakkaina ovat olleet lähinnä kunnat, kasvihuoneet ja sahat.

Vaikka Hesburgerin ja Entimoksen yhteishanke hyödyntää lajiteltua yhdyskuntajätettä, suurin osa poltettavasta raaka-aineesta on jatkossakin puuhaketta. Hampurilaisketjun jätemäärä ei riitä yhden laitoksen pyörittämiseen.

Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT) tekee Tervolan tehtaalla lähiaikoina polttoaineanalyysin ja testaa Pohjois-Suomen Hesburger-jätteiden soveltumista Entimos-teknologiaan.

Kaasuvoimalan hiukkaspäästöt ovat kaksoiskaasutuksen takia olleet vähäisiä. Puunkäyttö bioenergiana ei lisää kasvihuonepäästöjä, sillä puu sitoo saman verran hiilidioksidia, kun sitä syntyy puuta poltettaessa. Hiilidioksidia syntyy myös, kun maatuvaa pakkausjätettä kompostoidaan tai kun puut mätänevät metsään, toteaa Saares.

Entimos-voimaloiden suuren sähköntuottokapasiteetin lisäksi niiden ekologinen etu on paikallisuus. Kilpailukykyisimmillään voimalaitos on tuottaessaan 2– 15 megawattia sähköä ja kerätessään käyttämänsä jätteet pieneltä alueelta, jolloin logistiikkakustannukset pysyvät alhaisina. Hajautetussa energiantuotannossa polttoaineesta ei ole pulaa, koska raaka-aineet voidaan kerätä voimalaitoksen lähialueilta. Polttoaineiden keruu synnyttää työpaikkoja lähiseudulla, eivätkäkuljetukset rasita ympäristöä.

Suomessa bioenergian hyötykäyttöä tukee se, että suurimmalla osalla kunnista on valmis kaukolämpöjärjestelmä. Sähkö puolestaan voidaan syöttää edelleenyleiseen sähköverkkoon.

”Miksi käyttää sähköenergian tuottamiseen tuontipolttoaineita, kun kotimaasta löytyy raaka-ainetta riittämiin”, ihmettelee Hesburgerin toimitusjohtaja Aarne Aho.

Kaisa Eskola

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu