Rypsi

Poliittinen kasvi: Rypsin käyttö ruokaöljytuotannossa ei herätä suuria intohimoja, mutta pitäisikö rypsiöljyä viljellä myös öljyä korvaavaksi polttoaineeksi?

RYPSI (BRASSICA RAPA, ALALAJI OLEIFERA) on keltakukintoinen ristikukkaiskasvi, jonka siemenistä puristetaan ruokaöljyä. Rypsi on Suomen tärkein öljykasvi, ja sitä viljellään noin 72 000 hehtaarilla. Siemensato Suomessa on yleensä noin 1 500 kiloa hehtaarilta, joskus vähemmän, parhaimmillaan yli 2 000 kiloa. Öljysadon määrä on noin puolet tästä, mutta myös jäljelle jäävä puristusjäte eli siemenkakku on käyttökelpoista tavaraa esimerkiksi rehuna.

Rypsin käyttö ruokaöljytuotannossa ei herätä suuria intohimoja, mutta pitäisikö rypsiöljyä viljellä myös öljyä korvaavaksi polttoaineeksi? Asiantuntijoiden mielipiteet menevät pahasti ristiin, ja rypsiöljyn eko- ja energiataselaskelmia väännellään sinne ja tänne riippuen siitä, mitä laskelman tekijä sattuu etukäteen asiasta ajattelemaan.

Rypsiöljyn vastustajat sanovat, ettei rypsiä kannata kasvattaa polttoaineeksi, koska viljely syö lannoituksen takia melkein yhtä paljon energiaa kuin öljysato sisältää.

Tarkimpien tutkimuksien mukaan rypsiöljyn tuotannon vaatima energiamäärä, mukaan lukien lannoitteiden valmistus, on kuitenkin noin 15 prosenttia öljyn energiasisällöstä, jos kasvisöljy käytetään sellaisenaan ja noin 30 prosenttia, jos kasvisöljy prosessoidaan biodieseliksi.

Biodieselin valmistus kasvisöljystä vie suunnilleen saman verran energiaa kuin itse viljely ja lannoitus ja lisää lopputuotteen hintaan 50–100 euroa öljytonnilta.

Maailmassa on kehitetty moottoreita, jotka polttavat esteroimatonta kasvisöljyä erittäin tehokkaasti ja pienin päästöin. Yksi esimerkki tällaisista moottoreista on niin sanottu Elsbett-moottori. Saadakseen palamislämpötilat sellaisiksi, että kasvisöljy paloi hyvin, tohtori Elsbett joutui tekemään moottoristaan tehokkaan: sillä varustettu iso Mercedes vei vain 2,5 litraa kasvisöljyä 100 kilometrin maantieajossa.

Yksi syy siihen, etteivät autojen valmistajat sarjavalmista Elsbett-moottoreita, voi olla kemianteollisuuden haluttomuus menettää polttoaineiden jalostuksesta saamiaan tuloja.

Kun lasketaan rypsiöljyn energiatasetta, pitäisi myös muistaa, että vain 30 prosenttia sadon energiasisällöstä on öljyssä ja loppu oljessa ja siemenkakussa. Jos tämä otetaan huomioon, sadossa on energiaa jo 20 kertaa enemmän kuin viljely sitä kuluttaa. Jostakin syystä biopolttoaineiden vastustajat eivät vain aina muista näitä seikkoja.

Risto Isomäki

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu