Ruualla saa leikkiä

Maailmanlaajuisen ruokakriisin suurin syy ei ole biopolttoaineiden valmistus vaan keinottelu.

Globaali ruokakriisi on viime kuukausien aikana ajanut ahdinkoon ja nälkään miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Yksi syy kriisin aiheuttaneeseen hintojen nousuun on sijoittajien kasvanut kiinnostus globaaleja ruokamarkkinoita kohtaan. Se taas on kytköksissä Yhdysvaltain finanssikriisin aiheuttamaan yleiseen maailmantalouden epävarmuuteen.

”Öljyn hinta on kohonnut kymmenen vuoden ajan ja metallien hinnat viisi vuotta, mutta maataloustuotteiden hinnat tulevat nyt perässä. Rahaa tulvii erikoisrahastoihin”, totesi Investec-rahaston osin omistava Max King 9. huhtikuuta Telegraph-lehdelle.

Riisillä, soijalla ja muilla perusraaka-aineilla käydään globaaleilla markkinoilla kauppaa siinä missä öljyllä, kullalla ja osakkeillakin. Kallistuvat ruokamarkkinat ovat kuitenkin osakkeita turvallisempi sijoituskohde, kun kukaan ei tiedä miten Yhdysvaltain osakemarkkinoilla finanssikriisin seurauksena käy. Vain suunta on selvillä, ja se on alaspäin.

Ruokakriisin tarkkaa suuntaa ei kukaan osaa ennustaa. Siihen kun vaikuttavat myös ennätyskorkea öljyn hinta, Kiinan lihankulutuksen kasvu, biopolttoaineiden viemä viljelyala ja muun muassa Australiaa vaivaava kuivuus. Pitkällä aikavälillä ruuan raaka-ainehinnat ovat nousussa, mutta kuukausittaiset vaihtelut ovat suuria.

Sijoittajille tämä tarkoittaa sijoitustavasta riippuen mahdollisuuksia paitsi varmempiin sijoituksiin, myös keinotteluun.

Keinottelijat ostavat esimerkiksi soijan, vehnän ja riisin johdannaisia, joilla tarkoitetaan etukäteen tehtäviä sopimuksia tulevista kaupoista. Jos arvaa markkinoiden kehityksen oikein, voi johdannaiskaupoilla tehdä lyhyessä ajassa suuria voittoja.

Keinottelu johtaa paitsi ruuan hinnan nousuun edelleen, myös ruuan tuotannon välillisiin kustannuksiin. Epävarmuuden seurauksena esimerkiksi maataloustoimintaan liittyvien vakuutusten hinnat nousevat.

”Laskun maksavat lopulta kuluttajat”, totesi Agriservices-yhtiön toimitusjohtaja William P. Jackson 22. huhtikuuta New York Timesille. Osa tuottajista hyötyy hinnannoususta, mutta köyhimmissä maissa nämäkin hyödyt jäävät vähäisiksi. Seurauksena on jo nyt ollut ruokamellakoita eri puolilla maailmaa.

Matti Ylönen

Kommentoi Facebookissa
Educa 2019
Helsinki liikkuu