Rentouttavaa teatteria

Voimakalenteri: Minä tykkään käydä teatterissa.

TEATTERI Minä tykkään käydä teatterissa. Ja varsinkin sellaisissa teattereissa, joissa katsomo on mahdollisimman lähellä lavaa ja näyttelijöitä.

Lähelle pääsemisen lisäksi arvostan niitä hetkiä, kun kaikki näyttelijät ja yleisö ovat hiirenhiljaa, ja pienen ohikiitävän hetken ajan tyhjyys valtaa mielen ja ainoa asia, jolla on merkitystä, on seuraavat näyttelijän vuorosanat.

Ilossa! – hautaharjoituksia -näytelmässä näitä hetkiä on useampia. Kyseisessä esityksessä neljä henkilöä on kokoontunut harjoittelemaan omia kuolemiaan ja hautajaisiaan. Hahmojen välisessä vuoropuhelussa on paljon hauskoja heittoja, mutta Nina Mikkosta lainatakseni mukana ei onneksi ole mitään ”höpönlöpönlöllää”.

”Kuoleman vatvominen on olennainen osa elämää”, näytelmässä todetaan. Näytelmää katsoessa tulee tosin ajatelleeksi, että tavallisesti ihmiset eivät pohdi läheskään tarpeeksi omaa kuolevaisuuttaan.

Teatterissa, tai ainakin hyvässä teatterissa, katsoja voi eläytyä näyttelijän tunnetiloihin niin voimakkaasti, että tuntemuksista esiintyjän ja seuraajan välillä tulee yhteneväisiä. Näytelmän pienimmässä roolissa Muusikkona nähtävä Jiri Kuronen uhkuu kautta koko esityksen katsomoon asti välittyvää rauhallisuutta ja rentoutta. Häntä seuratessaan rauhoittuu ja rentoutuu itsekin.

Haluaisin antaa näytelmälle myös hemmetin ison plussan siitä, ettei siinä ole väliaikaa. Toivoisin muidenkin teattereiden ottavan tästä mallia.

Työryhmä Virheettömät: Ilossa! – hautaharjoituksia. Vielä viisi esitystä jäljellä 4.–14.2. Helsingin Q-Teatterin puoli-Q:ssa, Tunturikatu 16.

Jukka Vuorio

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *