splash_image.jpg

Rehtorin kummalliset kirjoitukset

Arvostelussa Vesa Suomalaisen ja Ilkka Juhani Takalo-Eskolan kirja Muistoloukku.

Eräs Muistoloukun runo ”Salpa” (1977) kuvaa ranskalaisen rokokoomaalari Jean-Honore Fragonardin maalausta Le verrou:

”Suuri vuode, kuin pilvi sekavine vaatteineen ja tyttö estämässä suutelevaa poikaa lukitsemasta ovea. Voi tuntea siittimen seisovan pojalla, joka on kuvattu takaa päin.”

Tulkinta maalauksen tapahtumista on luonteenomainen Ilkka Juhani Takalo-Eskolan näköaistitse kertoville katkelmille.

Kuvaa ja runoa yhdistelevä Muistoloukku on aivan vastaansanomaton. Kirjan kirjoitukset ovat kummallisia ja viehättäviä, sen kuvallisen ja sanallisen ilmaisun kirjo on laaja.

Ekfrasis-runo Fragonardin maalauksesta muuttaa liikkumattoman kuvan eläväksi tauluksi (tableau vivant): kerronta paikantuu pojan erektion tuntevaan tyttöön, ja runo tulkitsee maalauksen eläväksi tilanteeksi. Se näyttää tytön ajatuksen katseen ulottumattomissa.

Takalo-Eskola (s. 1937) on kuva- ja performanssitaiteilija, joka on toiminut mm. Kuvataideakatemian rehtorina. Hän on jättänyt omalaatuisia jälkiä kotimaiseen runouteen. Esimerkiksi Adae (1964) edeltää aseemiseksi (suom. merkityksetön) kutsuttua runoutta. Kuvia kirjan pseudokirjeistä on Muistoloukussa. Vesa Suomalainen vastaa kirjan taitosta, vertaisena tekijänä.

Turkulainen Turbator on julkaissut tärkeän, sanaa monella tapaa elollistavan kirjan:

”En minä taiteeseen usko / sehän on sana, joka tajunnan ytimessä / hehkuu pois” (2010).

Vesa Suomalainen ja Ilkka Juhani Takalo-Eskola: Muistoloukku. Jälkiä vuosilta 1964–2013. Turbator 2013. Neljä tähteä.

Maaria Pääjärvi

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu