Raunioissa rämisee

Voimakalenteri: Vuonna 1918 alkanut panslaavinen koe päättyi viime vuosikymmenen sotiin. Berliinistä löytyy vielä pieni pala ennakkoluulotonta Jugoslaviaa: BalkanBeats-bileet.

Alkuvuodesta osallistuin Berliinissä mielenosoitukseen Gazan puolesta, Mitten korttelit raikuivat huudoista ”Deutschland finanziert! Israel bombadiert!” Miekkarin jälkeen kävelin holokausti-muistomerkille. Olo oli skitsofreeninen, maailmanpolitiikassa roolit olivat vaihtuneet. Samana iltana menin BalkanBeats-bileisiin Kreutzsbergin kaupunginosaan, Berliinin Kallioon.

Robert Soko muutti Bosniasta Berliiniin 1990-luvulla, jolloin Berliinin hajanainen jugo-diaspora keskittyi lähinnä keskinäiseen vihanpitoon ja kyräilyyn, rajalinjat kulkivat samoilla paikoilla kuin Jugoslavian sisällis- ja hajoamissodissa.

”Nuorena poikana en ollut tippaakaan kiinnostunut politiikasta tai siitä, mitä Tito ja toverit olivat tehneet. Kuitenkin muutettuani Berliiniin aloin järjestää juhlia sosialistisina juhlapäivinä vuonna 1993. Naistenpäivä, Titon synttärit ja muut, kukaan ei juhlinut niitä. Soitin vanhoja jugo-hittejä, punkkia, skata ja rockia”, Soko muistelee.

Ironiaa ja nostalgiaa yhdistäneet juhlat kasvattivat yllättäen suosiotaan, yleisö löytyi entisistä Jugoslavian tasavalloista. Vähitellen vanhojen hittien rinnalle löytyi myös uudempaa musiikkia Balkanilta ja yleisöpohjakin laajeni.

”Innostuin etnisemmästä tyylistä ja soitin välillä klubeilla Goran Bregovicin ja Emir Kusturican musiikkia. Yllätyksekseni yleisö rakasti sitä.”

Vuodesta 2000 alkaen Sokon bileet ovat kulkeneet nimellä BalkanBeats, joka on alkanut tarkoittaa kokonaista musiikkityyliä. Kokoelmalevyjä on julkaistu kolme.

Reissaavat romanit ovat suodattaneet vaikutteita musiikkiinsa kaikilta alueen kansoilta ja kuljettaneet niitä ympäriinsä. Itämaiset vaikutteet Turkista ja Arabiasta kohtaavat juutalaisten kletzmerin ja slaavilaisen musiikin.

Balkanbeatsissa tuo kokonaisuus sekoittuu länsimaiseen musiikkiin ja uusi skene on levinnyt viime vuosina laajalle. Suuren yleisön tietoisuuteen se on noussut myös nimellä Gypsy Punk, keulakuvanaan yhdysvaltalais-ukrainalainen Gogol Bordello.

”Luulen, että länsi-eurooppalaiset ovat hieman kyllästyneitä perinteisiin musiikkityyleihin. Rock, jazz, kitarat ja elektroninen musiikki ovat pysähtyneet paikoilleen. Idästä tulee jotain kiinnostavaa, hieman räkäistä ja rosoista, likaisempaa soundia”, Soko kertoo.

Bosniassa kasvaneen serbiäidin ja kroaatti-isän poika vietti nuoruutensa leikkien muslimien ja kristittyjen kanssa. Uutta kotimaataan ja länsimaista yhteisöä berliiniläistynyt Soko ei ylistä varauksetta, jos ollenkaan, Balkanin kriisien ratkomisesta.

”EU ja USA reagoivat Jugoslavian ongelmiin väärin ja liian myöhään. Muurin kaaduttua pahojen asioiden annettiin tapahtua rauhassa. En myöskään hyväksy serbien yksipuolista syyttämistä kaikesta tapahtuneesta, kaikki alueen kansat ovat syyllisiä tapahtumiin.”

Jugoslavian hajoaminen on ollut sottaisa tapahtuma, uusia rajoja on vedetty minne sattuu, eivätkä asukkaat aina ilahdu linjauksista. Bosnia ja Hertsegovinan tynkävaltiosta löytyy sopiva vastapari Kosovolle.

”Samalla kun Kosovo julisti itsensä itsenäiseksi Republica Srpska, Serbitasavalta ei saa itsenäisyyttä Bosnia ja Hertsegovinasta. En itse ole serbien itsenäisyyden puolesta tai vastaan, mutta jos he eivät halua kuulua Bosnia ja Hertsegovinaan, niin miksi heidät pakotetaan siihen?”

”Tietenkin valtapolitiikka selittää paljon tapahtunutta. Sotilastukikohtia rakennetaan ja samalla tehdään isoa bisnestä”, Soko vastaa omaan kysymykseensä.

”Monet tahot eivät halua, että ongelmat ratkeavat. Kysymys ei ole demokratiasta ja kaikesta sellaisesta paskasta. Se on bisnestä.”

Samalla kun entinen Jugoslavia yhä kytee, Lähi-itä roihuaa. Historia toistaa itseään ja uudet ratkaisumallit olisivat tervetulleita.

”Yritän parhaani mukaan rakentaa siltoja eri kansallisuuksien välille. Ennakkoluulot ja rasismi riivaavat Balkania, joka kerta siellä käydessäni ne tuntuvat lisääntyneen. Uskon, että BalkanBeatsin kaltaiset projektit pystyvät vähentämään niitä.”

Oman kulttuurin nostaminen muiden yläpuolelle saa osakseen Sokon tuomion. Euroopan yhdentymisen hän uskoo vähentävän valtioiden eturistiriitoja.

”Kansallistunto on hieno juttu ja on tärkeää arvostaa omia juuria, mutta samalla pitää syleillä muualta tulevia.”

BalkanBeats-juhlien ja levyjen taustalla olevasta poliittisuudesta huolimatta Soko kuitenkin muistuttaa mikä on juhlien onnistumisen kannalta tärkeintä.

Keep the room going.”

Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.

Nato aloitti Jugoslavian pommitukset 24.3.1999.

Kuukausittaiset BalkanBeats-bileet Lido-klubissa Berliinissä.

BalkanBeats vol. 3. Eastblock Music 2008.

www.balkanbeats.de

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu