splash_image.jpg

Rakkahin vihollinen

Iran & USA bondaavat, kun kyseessä on Kurdistan.

USA:n silmissä Iran on terroriuhan pesä. Iranin mielestä taas USA on suursaatana. Irania ja USA:ta ei yleensä syystä mielletä ystäviksi. Kuitenkin maiden yhteistyö onnistuu, kun halutaan hallita Kurdistania.

Iranin armeija hyökkäsi 16. heinäkuuta 2011 Irakin Kurdistaniin. Hyökkäyksen syynä on se, että Iranin mukaan PJAK-puolueen (Kurdistanin vapaa elämä -puolue) päämaja sijaitsee siellä. PJAK on Iranin Kurdistanin puolue, joka taistelee kurdien puolesta.

Iranin hyökkäyksen syynä ei ole ainoastaan PJAK:n tukahduttaminen. Iran toivoo myös Pohjois-Irakin kurdifederaation lakkauttamista. YK:n mukaan USA:lla – valloittajalla – olisi velvollisuus puolustaa Irakin rajaa, mutta USA on hiljaa Iranin hyökkäyksistä.

1990-luvulta lähtien PKK on julistanut kahdeksan kertaa tulitauon Turkille, jotta kurdikysymys saataisiin ratkaistua rauhanomaisesti. Turkki ei ole reagoinut julistuksiin, vaan on jatkanut pommittamista.

17. elokuuta Turkin armeija jatkoi ilmahyökkäyksiään kurdisissien tukikohtaan Qandil-vuoristossa. Ilmahyökkäyksessä kuoli kymmenen, osa siviilejä, ja kymmeniä kyliä tuhoutui. Samaan aikaan Turkin pääministeri matkusti Somaliaan jakamaan lääkkeitä ja ruokaa lapsille.

Uutisten mukaan USA on tiiviissä yhteistyössä Turkin kanssa. USA on esimerkiksi antanut kurdisissien tarkat sijaintikoordinaatit Turkin armeijalle. Ne USA on hankkinut käytössään olevalla huipputeknologialla. Turkki taas antaa tiedot eteenpäin Iranin armeijalle.

Tähän mennessä Iranin hyökkäyksissä on kuollut noin 200 ihmistä, ja yli tuhat perhettä on joutunut jättämään kotinsa maaseudulla. Qandil-vuoristo sijaitsee Iranin, Irakin ja Turkin välillä. Tässä sodassa Iranin voitto merkitsee al-Qaidan voittoa.

Iranissa yli 50 prosenttia kansalaisista kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vähemmistöillä ei ole oikeutta äidinkielensä opetukseen tai kielen ja kulttuurin ilmaisuun julkisesti. Poliittisten mielipiteiden ilmaisu ja sananvapaus ovat Iranissa kiellettyjä.

Tyypillinen tuomio ihmisoikeuksien puolustajille on teloitus tai vankeus.

Kurdit ovat 40 miljoonan ihmisen muodostama yhtenäinen kansa, joka asuu yhtenäisellä alueella ilman omaa kansallisvaltiota.

Vaikka Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian välillä on ollut runsaasti poliittisia konflikteja, ovat valtiot silti tehneet yhteistyötä kurdikysymyksessä ja estäneet kurdien oikeuksien toteutumisen.

Turkki on Naton jäsen. Iran on šiia-maailman johtaja. Irak ja Syyria ovat arabineuvoston ja islamilaisen maailmanneuvoston jäseniä. Turkki käyttää Naton voimaa ja aseita kurdeja vastaan, ja on onnistunut leimaamaan kurdipuolueita terrorijärjestöiksi.

Turkki vaatii palestiinalaisille oikeuksia ja syyttää Israelia ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Palestiinalaisten asema verrattuna Turkin kurdeihin on monta kertaa parempi.

USA:lla ja EU:lla on suurvaltoina velvollisuus puuttua Iranin, Syyrian ja Turkin ihmisoikeuksien jatkuvaan loukkaamiseen ja kurdien kansanmurhaan. Kurdeja voi käyttää Lähi-idän demokratisoimiseen.

Kirjoittaja on tutkija, Lähi-idän & Pohjois-Afrikan poliittinen asiantuntija.

Mohammad Salehzadeh

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu