rahan voima | euroajan laskuoppia

Vaikka euroon pätevät aivan samat laskusäännöt kuin markkaankin, tuijotti moni kassapäätteen lukua ja kädessään olevaa kolikkokasaa saman epätoivon vallassa kuin ekaluokkalainen, joka miettii vastausta kysymykseen, montako omenaa on yksi päärynä.

Opetusministeriö haluaa lisätä matematiikan tunteja kouluissa, koska nuoret eivät kuulemma osaa laskea. Viimeisen kuukauden kokemusten perusteella tekisi mieli väittää, että ongelma on laajempi – tai sitten matematiikan opetus on ollut liian soveltavaa jo 1940-luvulta alkaen. Siinä määrin suuren halvaannuksen keskimääräisen kaupassakävijän ja kassatyöntekijän laskutaidolle nimittäin aiheutti laskettavan yksikön nimen muutos.

Vaikka euroon pätevät aivan samat laskusäännöt kuin markkaankin, tuijotti moni kassapäätteen lukua ja kädessään olevaa kolikkokasaa saman epätoivon vallassa kuin ekaluokkalainen, joka miettii vastausta kysymykseen, montako omenaa on yksi päärynä.

Tiskin toisella puolella on sekoiltu samaan malliin. Itse todistin kuinka R-kioskin myyjä yritti kiristää edessäni seisoneelta asiakkaalta lottorivistä ensin kolmea euroa, mutta asiakkaan ihmetellessä alensi sitten hinnan peräti viiteen senttiin. Oikea vastaus löytyi lopulta pelipäätteen ruudulta, mutta siinä vaiheessa kädessäni ollut vakioveikkausrivi ei enää ehtinyt sisään.

Puutteellisen laskutaidon rinnalla toinen ihmettelyn aihe koskee tietysti summan suuruutta. Lähes kaikki on tuntunut maksavan enemmän kuin viime vuoden puolella. Useimmissa tapauksissa tämä tunne on myös vastannut todellisuutta – ja aivan erityisesti oluen suhteen.

Mikä loistava idea kauppiailta ja ravintoloitsijoilta! Kaikki nostavat hintojaan samanaikaisesti, joten asiakkailla ei pitäisi olla paljoa valittamista eikä ainakaan vaihtoehtoja.

Samalla kuitenkin unohtui, ettei euron tulo lisännyt kuluttajien taskussa olevan rahan määrää ensinkään, joten hintojen nousu aiheuttaa vastaavasti myynnin pienentymistä. Varsin yksinkertainen asia, joka kuitenkin ylitti monen suomalaisen yrittäjän ymmärryksen.

Tämä tuntuu tukevan sitä väitettä, että ryhtyäkseen yrittäjäksi ihmisen pitää olla jonkin verran hullu – eikä tyhmyydestäkään ole näemmä haittaa.

Fiksuimmat yrittäjät ovat tietysti tajunneet mitä tuleman pitää ja pitäneet hinnat entisellään tai pyöristäneet vielä vähän alaspäin. Suosio on taattu, ja liikevaihtoa ja sitä myöten tuloa ropisee.

Näitä yrittäjiä tuntuu olevan kuitenkin harvassa, joten hintahuippujen tasaantuminen edellyttää valveutunutta kuluttamista. Älä siis osta tavaraa, jos se tuntuu aiempaa kalliimmalta, vaan etsi halvempi paikka. Tai lopeta juominen kokonaan.

Varmaa on myös, ettei hinnankorotuksille hurrata euron isäntäväen eli Euroopan keskuspankin piirissä. Kyseisen laitoksen päätehtävä kun on inflaation kurissa pitäminen.

Mattias Erkkilä

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu