Rahaa palaa aseisiin

Yhdysvaltojen sotilasmenot ovat kasvaneet 81 prosettia vuodesta 2001. EU kulkee eri suuntaan.

Ruotsalainen rauhantutkimuksen laitos Sipri on listannut jo vuosia maailman sotilasmenoja. Ainoat pysyvät suureet ovat menojen jatkuva kasvu ja Yhdysvaltojen asema piikkipaikalla. Vuoden 2010 noin 1?630 miljardin dollarin sotilasmenoista Yhdysvallat lohkaisi itselleen lähes puolet.

Suomessa puolustusbudjettia ollaan sitomassa indeksiin, ei valtion tulokehitykseen. Kuitenkin maailmantaloudella ja sotilasmenojen välillä on yhteyksiäkin. Taloustaantuma on osaltaan vaikuttanut siihen, että vuonna 2010 sotilasmenot eivät kasvaneet kuin 1,3 prosenttia (inflaatiokorjattu). Vuosina 2001–2009 kasvua kertyi keskimäärin 5,1 prosenttia vuosittain.

Jotta suuruusluokat pysyvät mielissä kannattaa huomata, että Yhdysvallat vastasi leijonanosasta sotilasmenojen globaalista 20,6 miljardin dollarin kokonaiskasvusta, se kasvatti sotilasmenojaan 19,6 miljardilla dollarilla. Maan sotilasmenot ovat kasvaneet 81 prosenttia vuodesta 2001. Kylmän sodan päättyminen ei näy budjetissa. Samaan aikaan taantuman seurauksena joka 7. amerikkalainen on vajonnut köyhyyteen.

Vaikka sotilasmenojen globaalin kasvun hidastuminen on positiivinen uutinen – Euroopassa sotilasmenot jopa laskivat 2,8 prosentilla – on Siprin tuloksissa myös huolenaiheita. Latinalaisen Amerikan maiden sotilasmenot ovat kasvaneet keskimäärin 5,8 prosentilla, vaikka alueella ei ole välittömiä sotilaallisia uhkia. Varustelumäärärahojen kasvu tietyllä alueella on Siprin mukaan myös usein johtanut konflikteihin.

Tutkimuksessa sotilasmenoihin lasketaan mukaan kaikki sotavoimien kulut, palkoista tukitoimiin, sotilasoperaatioihin ja kalustoon.

www.sipri.org

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu