Punahilkka palaa Saksaan

Ehkä Volksbühne syö suomalaisen Punahilkan tai sitten Punahilkka syö suden.

KATARIINA NUMMISEN ohjaama Kerjääminen kielletty -esitys nähtiin vuosi sitten keväällä Helsingissä Betania-salin pienellä näyttämöllä. Nyt esitys on kutsuttu Berliinin Volksbühneen, taloon, jonka tarjonta on monien mielestä tällä hetkellä kiinnostavinta eurooppalaisessa teatterissa.

”Eri esitys siitä tulee, olisi tylsää tehdä sama uudestaan. Joitakin lähtökohtia ja tietty etenemisen raami ovat konsepteina takataskussani. Paljon muuta siitä ei vielä pysty sanomaan”, Numminen sanoo.

TAPAAN NUMMISEN kahvilassa Helsingin keskustassa. Hän kieltäytyy kuvauksesta, ilmoittaa syyksi haluttomuutensa lujittaa vallalla olevaa kasvokulttia. Taiteellisesta työstään hän kuitenkin puhuu mielellään. Hän ottaa kupin kahvia, käymme asiaan.

”Tärkeä temaattinen kimppu esityksessä oli Punahilkka-sadun kuvasto, sen ruoan ja rakkauden liitto, syöminen seksin metaforana. Teeman kautta käsittelin myös ihmisen haavoittuvaa ja hyökkäävää puolta, miten nämä ominaisuudet toteutuvat ihmissuhteissa. Miten muodostuu rooliasetelmia, joissa joku on syöjä ja toinen vaarassa tulla syödyksi, miten tällaiset roolit vaihtuvat ja muuttuvat. Minua kiinnostaa arkitodellisuuden näyttämöllisyys, siinä vallitsevat rooli ottaa valtaansa. Ja miten todellisuuden kuvaus luo todellisuutta.”

Suurimman osan materiaalista työryhmä synnytti harjoituksissa improvisoimalla.

”Alkusysäyksinä voivat olla yhtä lailla teoreettiset ideat kuin mieleen putkahtavat näyttämölliset kuvat. Kerjäämisessä yksi lähtökohdista oli mielessäni pyörinyt ajatus ihmisestä, jonka vartalo on alaston mutta kasvoja peittää susinaamio. Halusin katsoa ihmistä suojattomuuden ja hyökkäävyyden rajapintana.”

”Yhdellä tasolla Kerjääminen oli kolmiodraama, jonka tilanteet näytettiin katsojalle aina yhden osapuolen näkökulman kautta, kertojan suodattamana.”

VOLKSBÜHNEN kolmannen kerroksen näyttämölle Kerjääminen kielletty -esityksen on Nummisen konseptin perusteella kutsunut dramaturgi David Lindemann, näyttämön taiteellinen vastaava. Parasit im 3. Stock -sarjassa periaatteessa kuka hyvänsä voi saada tuotantopaikan ja päästä toteuttamaan esitysideansa – jos se herättää teatterissa mielenkiintoa.

”Teatteri on toisenlaista kuin mikään muu. Todellisuus ja illuusio ovat siinä samanaikaisesti läsnä, toisiinsa sekoittuen. Minua kiinnostaa erityisesti monen kokemuksellisen tason yhdenaikainen läsnäolo. Teatteri voi harvinaisella tavalla lävistää yhtä aikaa ihmisen älyllisen, emotionaalisen, esteettisen ja seksuaalisen ulottuvuuden. Näin syntyvä elämys on voimakas ja ainutlaatuinen.”

Volksbühnen Kerjääminen kielletty -esityksen ensi-ilta on 10.6.

Riku Innamaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *