splash_image.jpg

Pula-ajan lapsia

Köyhien perheiden lapset valokuvasivat arkeaan. Kuvat nostavat raivon pintaan.

Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut Suomessa 1990-luvulta 2000-luvulle. Yli 144?800 lasta elää pienituloisissa perheissä. Lapsen silmin -näyttely esittelee vantaalaislasten kuvia köyhyydestä: tyhjiä lompakoita, parasta ennen -päivää lähestyviä ruokia sekä halpoja hupeja.

Ella Jokinen, 8, kuvasi köyhyyttä lelujen puuttumisen kautta: Köyhän leikkijuna on pahvilaatikko. Toisessa Jokisen kuvassa hän virnistää lumihangessa laudan kanssa.

”Köyhä ei pääse huvipuistoon. Köyhän Hoplop on vanha kirjahylly, jonka mä asettelin takapihalle”, Jokinen kertoo.

Kuvat ja niitä selittävät koskettavat, ironiset kuvatekstit ovat lasten ja heidän vanhempiensa yhdessä suunnittelemia. Perheet osallistuvat Pienperheyhdistyksen Lapsilisä-projektiin, jossa pienituloisia yksinhuoltajaperheitä kannustetaan tuomaan oma äänensä kuuluviin.

Kati Pietarinen

Lapsen silmin -näyttely Vantaan Lasten & Nuorten kulttuuritalo Vernissassa 17.4. asti., Tikkurilantie 36. Lapsilisä-projekti www.lapsilisa.fi

_______________

Köyhyys

Näyttelyyn osallistuneen Julia Ahosen, 12, puhe avajaisissa.

Useassa köyhässä perheessä syödään aamuin ja illoin puuroa tai pelkkää leipää, koska muuhun ei oikein rahat riitä. Köyhissä perheissä aikuiset ajattelevat, että ”annan lasten syödä sen verran, että nälkä loppuisi ainakin vähän”. Ja sitten aikuiset eivät syö omaa nälkäänsä pois.

On yksi yksinhuoltaja, joka huolehtii yksin lapsistaan ja itsestään. Hänellä on välillä aikaisin alkavia työpäiviä, silloin vanhimmat lapset joutuvat tekemään paljon aikuisille kuuluvia asioita. Jotkut lapset eivät näe toista vanhempaansa paljon ollenkaan, ellei sitäkään. Ja siitä syystä lasten sen vanhemman, joka elättää lapset, on välillä tehtävä vaikeita päätöksiä, esim. päättämään ruoka vai vaatteet.

Köyhyys aiheuttaa sen, että on halvat puhelimet, josta lasten koulukaverit saisivat oivan kiusaamisen aiheen. Köyhänä ei pääse joka vuosi vaikka Kanarialle tai muualle, edes Ruotsin-risteilylle. Köyhänä sekä aikuisilla että lapsilla ei ole kaikkea kallista ja hienoa tavaraa.

Köyhyydessä pelottaa, että jos rahat loppuvat kesken. Ja se, että joutuu kiusatuksi tai naurunalaiseksi. Kaikki eivät saa hienoja ja kalliita lahjoja jouluna tai syntymäpäivänä vain siksi, että ei ole varaa. Ja se pelottaa myös, että jos äidiltä tai isältä loppuisivat voimat, eivätkä he pystyisi hoitamaan lapsiaan.
Mutta kaikesta huolimatta minä ja minun sisarukseni saavat äidiltäni tarpeeksi hoivaa ja rakkautta, ja minun äitini on todella ylpeä meistä.

Julia Ahonen

_______________

Eduskunta päättää köyhyydestä

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 1. maaliskuuta raportin, jonka mukaan suomalaisen perusturvalla eläjän tulot ovat tipahtaneet asumiskustannusten jälkeen alle länsieurooppalaisen keskitason. Pienimmät sosiaalituet, kuten toimeentulotuki, ovat jääneet jo 40 prosenttia jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä.

”Niiden, jotka elävät pelkällä perustyöttömyysrahalla, köyhyysaste on jo 90 prosenttia”, professori Olli Kangas Kelasta kommentoi Ylen uutisille 10. tammikuuta.

Kaikki hallituksessa istuneet puolueet ovat 1990-luvun laman jälkeen heikentäneet perusturvaa. Vasemmistoliiton ministeri Terttu Huttu-Juntunen esitteli vuonna 1998 lain, jonka seurauksena köyhimpien asumiskulut kasvoivat.

Demareiden hallitusvastuun aikana muun muassa pienituloisten kunnallisverovähennysoikeus muutettiin koskemaan pelkkiä työ- ja yrittäjätuloja, ei enää päivärahoja. Köyhimmät menettivät verohelpotuksensa.

Nyt kautensa päättävä hallitus nosti sosiaalimaksuja 16,6 prosentilla ja sitoi maksut indeksiin. Ne nousevat joka vuosi automaattisesti.

Hallituksen kärkihanke, Sata-komitea, epäonnistui. Komitean piti ratkaista suomalainen sosiaaliturva, nostaa perusturvaa ja selkiyttää tukiviidakkoa – ilman uusia kustannuksia. Komitean loppumietinnöstä on toteutettu hyviäkin uudistuksia. Takuueläke nostaa pienimpiä eläkkeitä ja nykyään työtön voi opiskella työttömyysturvan varassa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko poimi Sata-komitean mietinnöstä Lex Soininvaaran nimellä tunnetun lakiehdotuksen: työstä tai opiskelusta pudonneen 19–25-vuotiaan minimitoimeentulotukea voidaan pudottaa 20–40 prosentilla. Kaikki hallituspuolueet äänestivät lain puolesta.

Vihreät syyttävät työmarkkinajärjestöjä köyhyyden kasvamisesta, koska ne vastustavat perusturvan korotusta ellei ansiosidonnaista nosteta samalla. Molemmissa on vikaa. Eduskunnassa eivät äänestä etujärjestöt vaan puolueet.

Susanna Kuparinen

Kati Pietarinen, Julia Ahonen & Susanna Kuparinen

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu