Pukki tulee

Suomeen rantautuneen Santa Rampagen joulupukit hallitsevat kansainvälisen etiketin. He eivät riko paikkoja eivätkä vedä jengiä turpaan.

Joulu saa ihmiset liikkeelle. Jo kauan ennen kliimaksia kierrämme kuumeisina kauppoja miettien, mikä on halvin lahja, jonka voi ostaa vaikuttamatta halvalta. Kaupat kiirehtivät tekemään Kiinan-tilauksensa. Pelastusarmeija kohottaa joulumieltä patoineen luvaten pelastaa suutari Anderssonin helvetin tulelta.

Joulu saa liikkeelle myös Amerikasta Suomeen muuttaneen ylipainoisen pätkätyöläisen, Joulupukin. Poroajeluja ja PR-keikkaa riittää. Coca Cola -mannekiinin kopiot vaeltelevat kaduilla ja ostoskeskuksissa muistuttaen meitä joulun sanomasta, Kristus-lapsen syntymästä ja rauhasta ihmisten kesken.

No ei vaineskaan. Itäkeskuksen mainosjoulukalenterissa sompaileva rastamyssyinen pukki kertoo olennaisen julistuksessaan: Ostosrauhaa.

Joulu saa liikkeelle myös muunlaisia pukkeja. Nämä tosin ilmestyvät katukuvaan joukkona ja saattavat kansoittaa kantakapakkasi. Heidät tunnistaa mahdollisimman halvasta pukkipuvusta, rempseästä laulusta ja siitä, että heillä on parran takana oikeasti hauskaa. Tämä pukkihyppely kulkee nimellä Santa Rampage.

Joskus joulun alla vuonna 1994 Yhdysvalloissa San Franciscossa, monien vallattomuuksien pääkallopaikalla, joukko joulupukeiksi sonnustautuneita kakofonisteja (Voima 4/2007) ilmestyi kadulle, harjoitti satunnaista katuteatteria, kepposia ja julkisella paikalla kännäämistä.

Tilaisuutta kutsuttiin nimellä SantaCon. Kulttuurijuhlasta kasvoi kansainvälinen ilmiö, ja se sai pian muitakin kutsumanimiä: Santa Rampage, Santarchy tai Santapalooza. Viime vuonna jo tuhansia hilpeitä osanottajia Helsingistä Etelänavalle juhlisti Yuletidea pukkipuku päällä.

Alkujaan pukit lähtivät liikekannalle viedäkseen pukkiutta epäkaupallisempaan suuntaan: hiippalakkimme ei aina tarvitse olla marketin palkkalistoilla. Nutun voi kiskasta niskaan vain huvin vuoksi.

”Hauskanpitohan tässä on kaiken a ja o. On se omalla tavalla korvaamatonta nähdä ihmisten ilmeitä kun kasapäin pukkeja tulee vastaan keskellä kirkasta päivää”, pohtii Suomen Santa Rampagen edustaja, Skuduu-pukki.

”Tarkoitus on kuitenkin loppupelissä levittää joulumieltä kaikille ja pitää hauskaa samalla.”

Hauskaa on tarkoitus todella olla kaikilla. Sioiksi pukit eivät ryhdy.

”Eihän Joulupukki voi mennä särkemään paikkoja tai vetämään jengiä turpaan. Faktaahan on kuitenkin se, että vaikka yhdellä sun toisella pukilla on jonninnäköinen juomapullo kädessä ja/tai laukussa, niin tarkoituksemme ei kuitenkaan ole lähteä stadiin örisemään ja vittuilemaan ihmisille.”

The Cacophony Society toivoo kaikkien pukkien noudattavan neljää kultaista don’t fuckia: Don’t fuck with kids. Don’t fuck with the law. Don’t fuck with security. Don’t fuck with Santa!

Nykyajan nuuttipukit keskittyvät siis itse hauskanpitoon. Ja iloisuus on kuin syysflunssa, se leviää.

”Noh, kelaa nyt itse, kävelet muina miehinä pitkin Kaivokatua, on lauantai-iltapäivä, olet ehkä menossa johonkin sovittuun mestaan, ja yhtäkkiä kulman takaa tulee kakskymmentä iloista pukkia. Kyllä siinä hymy ja hyvä mieli tulee myrtsimmällekin ihmiselle. Kuka nyt ei pukista tykkäis?”

Luntakin on tullut joskus tupaan, mutta täytyy olla varsinainen Ebenezer Scrooge, jos ei näe partaa pidemmälle.

”Joskus on joku tiukkapipoinen ovimies, Sedu Koskisen ravintoloissa lähinnä, sanonut tiukkaan äänensävyyn että pukkiasuissa ei sisään ole tulemista, ja kerran Forumin kauppakeskuksessa vartijat olivat sitä mieltä että pukit luovat liikaa hämmennystä metelillään.”

Suomen pukit vakuuttavat olevansa varautuneet ilostuttamaan satunnaisia ohikulkijoita tänäkin vuonna jonakin kylmänä joulukuun päivänä. Ohjelma noudattanee viime vuosien kaavaa.

”Vastaantulijoille toivotetaan hyvää joulua ja ehkä tanssitaan musiikin tahdissa sopivan ison kuusen tai Kolmen sepän patsaan ympärillä. Pukit aikoo vetää fiiliksen mukaan.”

www.skuduu.com/santarampage/

http://santarchy.com/

Veli Koskinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu