Poronhoitolaki uhkaa saamelaisia

Pakkoteurastus on uusin käänne vuosia jatkuneessa kiistassa Ivalon paliskunnan tokkakuntien välillä.

”Nämä pakkoteurastukset ovat lopullinen niitti meidän arkkuumme”, Kalevi Paadar sanoo Nellimin tilanteesta. Hän on saamelainen poronhoitaja, jonka lähes kaikki porot ovat tällä hetkellä teurastusuhan alla. Porokanta on päätetty pakkoteurastaa Ivalon paliskunnan yleiskokouksen 7.10. tekemällä päätöksellä, joka pohjaa poronhoitolakiin.

Ivalon paliskunta jakaantuu pohjoiseen ja eteläiseen tokkakuntaan. Eteläisellä tokkakunnalla on äänienemmistö. Pakkoteurastus on uusin käänne vuosia jatkuneessa kiistassa tokkakuntien välillä.

Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Pauliina Feodoroff epäilee, että Paadarin veljeksiä rangaistaan pakkoteurastuksilla, koska he ovat olleet eturintamassa vastustamassa metsähakkuita Inarissa.

“Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Viik sanoi Lapin radion haastattelussa, että kyse on juuri metsäkiistasta”, Feodoroff kertoo.

”Oleellista tässä tapauksessa on se, että paliskunnan enemmistö voi päättää toisten elinkeinon tuhoamisesta ja samalla itse hyötyä siitä, että Nellimin poronhoito tukahdutetaan”, Feodoroff sanoo.

Poroerotukset aloitettiin heti tiistaina 9.10. Korkein hallinto-oikeus antoi 22.10. päätöksen väliaikaisesta turvaamistoimesta, jolla keskeytetään Nellimin tokkakunnan porojen pakkoteurastus. kho:n turvaamistoimen kesto on epävarma.

“Konflikti on kaikkea muuta kuin ratkennut”, Feodoroff sanoo.

Metsähakkuisiin ja poronhoitoon liittyvät erimielisyydet ovat jatkuneet saamelaisalueella vuosikymmeniä.

Pohjoisessa tokkakunnassa poronhoitoa harjoitetaan perinteisellä saamelaisella laiduntamismenetelmällä. Pohjoisessa metsähakkuut ovat uhka, sillä ne vähentävät porojen talviruokaa, jäkälää ja luppoa.

Eteläisessä tokkakunnassa porot tehoruokitaan talvella. Etelässä poroja eivät uhkaa pedot läheskään siinä määrin kuin pohjoisessa, ja näin ollen sen vuotuinen vasatuotto on paljon korkeampi.

Ivalon eteläisen tokkakunnan äänin pohjoisen tokkakunnan poroihin on vuosittain kohdistanut sama prosentuaalinen teurastusvaatimus kuin eteläisen tokkakunnan poroihin.

”Neuvottelut eivät voi olla todellisia, jos saamelaisille vahingollinen maankäyttö jatkuu samalla”, Pauliina Feodoroff toteaa.

Hän muistuttaa, että monien poronhoitajien tilanne on alkanut Saamen maan kolonialisoinnista.

“Pohjoiseen rakennettujen tekoaltaiden alle jäi paljon poronhoitoalueita. Osa saamelaisista joutui allasevakoiksi. Valtava vastuu tilanteesta on teollisuudella, joka on toimillaan kaventanut saamelaisten elintilaa.”

“Tilanteesta ei päästä ulos sillä, että vain paliskunta sopii keskenään, vaan tarvitaan laajamittainen ja ammattimaisesti johdettu sovittelu teollisuuden, valtion ja saamelaisten välillä. Poronhoitolaki pitää avata”, Feodoroff toteaa.

Lue lisää: täältä.

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Lasten Festarit 2018
Helsinki liikkuu