splash_image.jpg

Pimppimellakka omin sanoin

Mitä viime aikojen puhutuin punkbändi haluaa julistaa?

Venäjän presidentinvaalien alla kolme Pussy Riot -feministipunkbändin jäseniksi väitettyä naista otettiin kiinni syytettynä huliganismista. Kasvot peittävissä värikkäissä naamioissa esiintyvä bändi järjesti helmikuun lopulla hartaushetkeksi nimetyn keikan Venäjän ortodoksisen kirkon suurimmassa kirkossa, Kristus vapahtajan katedraalissa Moskovassa. Biisissään yhtye pyysi Neitsyt Mariaa karkottamaan silloisen pääministerin, Vladimir Putinin.

Pidätetyt Maria Aljokhina, Nadežda Tolokonnikova ja Jekaterina Samutsevitš on määrätty tutkintavankeuteen kahdeksi kuukaudeksi.

Kaikki kolme pidätettyä kiistävät yhteytensä periaatteellisista syistä anonyyminä pysyttelevään Pussy Riotiin. Tässä vaiheessa olisi silti hieman kyseenalaista yrittää ottaa yhteyttä ryhmän jäseniin haastettelupyynnön muodossa. Tällainen yhteydenotto voisi teoriassa tietää ongelmia ryhmän lisäksi myös haastattelijalle.

Pussy Riot -ryhmä ehti hyökätä lähes kaikkia muita Venäjän nykyisen järjestelmän instituutioita vastaan ennen kuin viranomaiset ehtivät puuttua sen toimintaan. Se soitti laittoman konsertin muotinäytöksessä, vankilassa ja Punaisella torilla ilman mitään seuraamuksia. Mutta heti kun yhtye otti hampaisiinsa Venäjän ortodoksikirkon, valtion koneisto iski ryhmän kimppuun koko voimallaan.

Pidätyksistä on uutisoitu laajasti maailmalla ja Suomessa, mutta ryhmän motivaatio on tuskin tullut monelle selväksi. Venäjää osaavilla on mahdollisuus lukea yhtyeen omasta blogista, mitä he haluavat sanoa, mutta kieltä taitamaton on toimittajien varassa. Toimittajilla on taipumusta kirjoittaa se, mitä he itse haluavat nähdä. Osa liittää ryhmän osaksi Putinin vastaista oppositiota. Guardianin Laura Barton taas liittää Pussy Riotin riot girl -liikkeeseen, mikä on varmasti myös totta.

Yhtye kuitenkin itse listaa tärkeimmiksi musikaalisiksi vaikutteikseen Angelic Upstartsin, Cockney Rejectsin ja 4 Skinsin. Taiteellisiksi ja kirjallisiksi vaikutteikseen ryhmä on listannut eri haastatteluissa Valie Exportin, Yes Menin, Aleksandr Brenerin, venäläisen My-liikkeen, Sorokinin, Foucaultin, John Cagen, Pierre Boulezin, Nina Simonen, Simone de Bouvoiren, Shulamith Firestonen, Julia Kristevan, Judith Butlerin, Elizabeth Groszin, Igor Konin, Gayatri Spivakin, bell hooksin, Eve Sedgwickin, Kate Milletin, Rosi Braidotin, Elena Kovylinan, Borjana Rossan, Lynda Benglisin, Bikini Killin, Artur Žmievskin ja Santiago Sierran.

Pussy Riotin aiemmat julkilausumat auttavat avaamaan yhtyeen sanomaa. Kukapa olisi parempi puhumaan yhtyeestä kuin se itse.

Suhdettaan feministiseen teoriaan yhtye kommentoi chat-haastattelussa Tanja Volkovan kanssa seuraavasti:

Meille läheinen on poststrukturalistisen feminismin idea naamiaisista muotona, joka saattaa klassiset sukupuoliroolit naurunalaisiksi ja määrittelee ne uudestaan…. Mielestämme intellektuellien ei pitäisi pelkästään luennoida, vaan myös esiintyä trollikoiden katoilla. Muuten intellektuellit sulkeutuvat omaan ghettoonsa eivätkä koskaan nouse sieltä julkiselle tasolle. Mutta juuri tällä tasolla täytyy nostaa esiin erilaisia, muun muassa feminismin kysymyksiä. Tässä suhteessa Sartren myöhäiskauden ideat ovat meille läheisiä­.

Ensimmäisen videonsa julkaisupäivänä ryhmä kirjoitti blogissaan grani.ru-sivustolla otsikolla ”Miksi Venäjällä tarvitaan feminististä piiskaa”:

Tänään, vallankumouksen vuosipäivänä, julkaisimme ensimmäisen videomme Vapauta katukivet tulevalta ensimmäiseltä levyltämme Tapa seksisti. Meiltä kysyttiin samantien kymmenittäin typeriä kysymyksiä siitä, miten niin feminismi on ajankohtaista tämän päivän Venäjällä.

Meistä on aina huvittavaa lukea väitöksiä, ettei feminismi ole enää ajankohtaista Venäjällä. Aivan hiljattain duuma hyväksyi abortinvastaisen lain, joka rajoittaa huomattavasti maan kaikkien naisten oikeuksia. Ilmaisen abortin hankintaa vaikeutettiin niin paljon, että naiset joutuvat ikävän valintatilanteen eteen – heidän on joko tehtävä maksullinen abortti tai synnytettävä ei-toivottu lapsi.

Meitä yllätti se, että tämä laki hyväksyttiin lähes täysin ilman minkäänlaista reaktiota, täysin ilman yhteiskunnallista keskustelua. Koko sinä aikana, kun lakia hyväksyttiin duumassa, ei julkisuudessa ollut mitään mielipiteitä puolesta eikä vastaan. Venäjän kansalaiset eivät halunneet osallistua tämän tai monen muunkaan poliittisen kysymyksen ratkaisemiseen.

Miksi näin tapahtuu? Arvatenkin siksi, että yhteiskunnassame feminismi, ympäristö, hlbt-oikeudet (homo-, lesbo-, bi- ja transseksuaalien oikeudet) ja vastaavat kysymykset mielletään toisarvoiseksi. Me taas päinvastoin uskomme, että juuri näiden kysymyksien käsittely voi elävöittää maamme poliittisen elämän. Kansalaisyhteiskunta, josta nyt niin paljon haaveillaan, syntyy juuri tällaisesta toiminnasta – monenlaisesta ja monimuotoisesta.

Ikävä kyllä jopa opposition piirissä monet yllättyvät, kun puhumme vakavissamme feminismistä tai hlbt-oikeuksista. ”Miten te voitte puhua feminismistä nyt, kun Putin on juuri valitsemassa itsensä kolmannelle kaudelle?!?” – näin meille sanotaan jatkuvasti. Olemme vakuuttuneita siitä, että tällainen asennoituminen niin sanottuihin toisarvoisiin kysymyksiin on juuri Putinin etujen mukaista.

Jos me käsittelemme feministisiä, hlbt:n ja ympäristön ongelma-alueita, protestista tulee sisällöllisesti vakuuttavampi ja me saamme enemmän resursseja kamppailaksemme nykyistä poliittista valtaa vastaan.

Joulukuussa ryhmä pohti samaisessa blogissaan vallankumouksen tarvetta.

Miksi uskomme, että tarvitsemme ”Tahrir-aukion” Punaisella torilla? Uskomme, että Venäjällä, kuten missä tahansa muussa maassa, on käytettävä hyväksi kaikkea parasta siitä, mitä on viime aikoina tapahtunut maailmanpolitiikassa […] Kaupat eivät palaneet Egyptissä, vaan kauppiaat tulivat aukiolle ja ruokkivat protestien osallistujia toteuttaen ”kommunismia liikkeenä”, Alain Badioun termiä käyttääksemme.

Toinen esimerkki tästä Tahrir-aukion kommunismista oli seksismin jyrkkä väheneminen. Miehet luopuivat seksistisistä ennakkoluuloistaan. He näkivät naisissa vihdoin täysivaltaisen subjektin ja vaativat kaikkien yhteisen vihollisen luopumista vallasta. Voi vaikuttaa erikoiselta, että monille miehille luopuminen seksismistä on mahdollista vain vallankumouksen kaltaisissa äärimmäisissä olosuhteissa. Näin se kuitenkin on. Esimerkiksi juuri nyt Putin vihjaa, ettei naisten kanssa voi tehdä mitään. Taannoin järjestetyn ”naistapaamisen” yhteydessä hän sanoi suoraan, että ”miesten kanssa on helpompi edistää asioita”.

Tahrir-aukion kaltaiset kollektiivisen toiminnan tilat ovat ainoita mahdollisuuksia käydä keskustelua erilaisten poliittisten ryhmien välillä olosuhteissa, joissa autoritaarinen järjestelmä alistaa poliittista toimintaa. Kuten Žižek kirjoittaa, ”kansannousun innostavin hetki oli muslimien ja koptikristittyjen yhteinen rukous Tahririn aukiolla”, mikä on Žižekin mielestä ”paras vastaus lahkolaiseen väkivaltaan”.

Autoritaarisen järjestelmän ongelma on Putinin itsensä lisäksi se, että poliittisen riiston olosuhteissa sosiaaliset ryhmät vieraantuvat kontakteista ja dialogista. Ne vaihtuvat syytöksiin ja leimaamiseen – kunhan ei vain pitäisi keskustella, se on niin kovin epämukavaa! Tästä voi pelastua vain kollektiivisen toiminnan avulla.

Meille esimerkki tällaisesta rakentavasta kontaktista on kampanja Himkin metsän puolesta. Yhteisen vastarinnan olosuhteissa jokainen yhteiskunnan ryhmä kantaa oman kortensa kekoon: epätoivoiset Himkin asukkaat laittavat päänsä pantiksi pelastakseen metsänsä, antifasistit tekevät parhaan aktionsa vuosikymmeneen hyökkäämällä kaupunginhallintoa vastaan, vasemmistolaiset taiteilijat järjestävät näyttelyn Himkin metsässä, liberaalit järjestävät yhdessä Voina-ryhmän kanssa Antiseliger-tapaamisen.

Himkin kamppailun kokemusten perusteella uskomme, että toisin kuin järjestelmän välttämättömyydestä vakuuttuneet kansalaiset väittävät, Venäjä on valmis itsehallinnolliseen ja johtajattomaan horisontaaliseen protestiin. Meidän ei pidä odottaa sitä, että ”Medvedev aloittaa modernisaation” tai että ”lopultakin ilmaantuu opposition yhdistävä ehdokas”. Tahrir-aukiolla ei tarvittu näistä kumpaakaan. Tarvitsemme vain kriittisen protestoijien massan, joka on valmis ottamaan haltuunsa Venäjän aukiot ja kadut.

Aktiota Kristus vapahtajan katedraalissa yhtye selitti sillä, että katedraali ei ole jumala vaan ortodoksikirkon toimisto. Siksi punk-keikasta ei ole syytä loukkaantua.

Me tulimme ortodoksikirkon toimistoon sanomaan virallisen mieli­piteemme.

Kristus Vapahtajan katedraali ei vaikuta hengelliseltä paikalta, vaan jonkinlaiselta business-keskukselta. Siellä on hyvää korvausta vastaan vuokrattavia juhlatiloja, pesula ja vartioitu parkkipaikka. Katedraalin internetsivuilla kirjoitetaan, että ”kirkolliskokouksien sali on monikäyttöinen tila… siellä järjestetään kuorojen ja folklorististen kollektiivien konsertteja, sinfoniaorkesterien konsertteja, juhlallisuuksia ja muita tilaisuuksia”. Salissa on kaksi lumikonetta, kaksi savukonetta ja vaahtokone.

Kuten näette, kaikki oli valmiina punk-rukoustamme varten. Me toimme paikalle oman kuoromme ja taiteellisen punk-aktiorukouksemme. Käytimme Venäjän Ortodoksikirkko oy:n 64-kanavan MIDAS HERITAGE 2000 -mikseriä, joka on myös listattu katedraalin sivustolla.

Poliittisia näkemyksiään Pussy Riot kertoi Vlad Tupikinin tekemässä haastattelussa.

Mielestämme Venäjän poliittisessa elämässä olisi hyötyä sosiaalidemokraattisesta puolueesta, joka ajaisi skandinavistyylistä sosiaalidemokratiaa. Mutta jos asuisimme Euroopassa, olisimme radikaalien anarkistien joukossa.

On selvää, että ryhmä tulee varsinaisen Venäjän anarkistiliikkeen ulkopuolelta. Mitä kiinniotettuihin tulee, Maria Aljokhina on tunnettu ympäristöaktivisti ja Nadežda Tolokonnikova on osallistunut Voina-ryhmän aktioihin. Hän myös puhui opposition suurmielenosoituksessa Bolotnaja-aukiolla 10. joulukuuta.

Kiinniotetut ovat saaneet tukea poliittisen kentän eri laidoilta – taiteilijoilta, HLBT-aktivisteilta ja liberaalin opposition kannattajilta. Solidaarisuusaktioita on jo järjestetty eri puolilla maailmaa, muun muassa Suomen Vaasassa. Aktiot tulevat tarpeeseen, koska sekä Aljokhinaa ja Tolokonnikovaa on jo uhkailtu heidän neljä- ja viisivuotiaiden lastensa huostaanotolla.

_______________

Saatanan hommissa

Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan, patriarkka Kirillin mukaan Pussy Riotin esitys sai ”saatanan nauramaan meille”, sanomalehti The Guardian kertoo.

Hänen mukaansa ryhmä ”uskoo propagandan voimaan, valheiden ja vääristelyn voimaan, internetin voimaan, median voimaan sekä rahan ja aseiden voimaan”.

Maaliskuun alussa jotkut ortodoksisen kirkon jäsenet osoittivat partiarkalle avoimen kirjeen, jossa häneltä pyydettiin kristittyä asennetta ja vedottiin rikossyytteiden kumoamiseksi.

Patriarkan mukaan nämä ihmiset pyrkivät ”oikeuttamaan ja väheksymään pyhäinhäväistystä”. ”Sydämeni särkyy katkeruudesta, että näiden ihmisten joukossa on niitä, jotka kutsuvat itseään ortodokseiksi”, patriarkka totesi.

Pussy Riot syytti kirkkokeikallaan patriarkka Kirilliä Putinin ehdokkuuden tukemisesta ja pyrkimyksestä hillitä kansalaisten poliittista aktiivisuutta.

_______________

Tue pimppinaisia!

Pussy Riot tarvitsee rahaa lakimieskuluihin sekä asiantuntijalausuntoihin oikeudenkäyntiä varten. Asiantuntijalausuntoja tarvitaan esimerkiksi osoittamaan, ettei Pussy Riot ole syyllistynyt laulujensa teksteissä pyhäinhäväistykseen.

24.4. oikeus päättää, jatketaanko naisten pidätystä varsinaiseen oikeudenkäyntiin asti. Oikeus voi määrätä 500 000 ruplan eli noin 13 000 euron takuut naisten vapauttamiseksi.

Pussy Riotin lakimiehet ja tukijat toivovat saavansa apua ulkomailta, sillä Venäjällä monet tulkitsevat katedraalissa pidetyn hartaushetken hyökkäyksenä ortodoksista kirkkoa vastaan.

Sivuilla www.freepussyriot.org on englanninkieliset ohjeet lahjoitusten antamisesta. Siellä voi myös seurata Pussy Riotiin liittyviä uutisia.

Veli Itäläinen on Fifin idänsuhteiden asiantuntija & suomettunut kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasissa. Itäläinen kirjoittaa nimimerkin suojin.

________________

Maria Aljokhinan kirje vankilasta

12. maaliskuuta 2012

Toinen päivä tutkintavankeudessa

Ainoa sellikaverini Nina ja minä nukumme metallisängyillä ulkovaatteet päällä. Ninalla on päällään turkis, minulla takki. Sellissä on niin kylmä, että nenämme ovat punaiset ja jalkamme jäiset, mutta emme saa mennä petivaatteiden alle ennen iltakelloa. Ikkunaraamien aukot on tukittu terveyssiteillä ja leivänmuruilla, ja öisin katulampun värjäävät taivaan oranssiksi.

Olen virallisesti lopettanut nälkälakkoni, joten nyt juon lämmintä värjättyä vettä (teetä) ja syön kuivaa leipää leipää kolme kertaa päivässä. Metalliset petipöydät ovat hirvittäviä. Niiden kulmiin on helppo lyödä päänsä.

Nina toistelee jatkuvasti, että ei tämä enää pahemmaksi mene. Hän on 55. Hänet pidätettiin murrosta. Humalainen poliisi vei kaikki hänen tavaransa ja pakotti allekirjoittamaan paperin, jossa hän myöntää syyllisyytensä. Hän ei koskaan saanut lukea, mitä oli allekirjoittanut. Nyt hän on varas naamarissa. Nyt hänkin kuuluu Pussy Riotiin.

Nina kertoo, että hänen edellinen sellitoverinsa oli nimeltään Vika. Vika pantiin käsirautoihin ja raiskattiin poliisiasemalla, vaikka hän oli raskaana. Hänet vietiin lääkärille vasta seuraavana päivänä. Lääkäri ei diagnosoinut raiskausta eikä keskenmenoa. Vikaa syytetään tuntemattoman henkilön ryöstöstä. Niin raportissa sanotaan. Hän on myös naamioitu varas.

Ja kyllä, hänkin kuuluu Pussy Riotiin.

En voi vielälään nukkua. Minua uhkailtiin tänään siirrolla kuritusselliin, koska en ollut pedannut sänkyäni kunnolla. Jos olet täällä, kaikki tietävät että olet rikollinen ja täällä ”hyvästä syystä”.

Nina toistaa jälleen, että pahemmaksi tämä ei voi mennä.

Puhumme Orwellista, Kafkasta ja hallintorakenteesta. Kiroamme epäoikeudenmukaisuutta, mutta kannustavista Foucault-sitaateistani huolimattani Nina ei usko muutoksiin.

Tänään pääsin ensimmäistä kertaa kunnolliselle kävelylle. Juoksin 20 minuuttia pikkuruisessa neliönmuotoisessa pihassa betoniseinien ja ruosteisten metallitankojen välissä.

Esitutkintavankilaitoksessa numero 6 kirjojen vastaanottaminen on kielletty. Ainoa sallittu kirja on Raamattu. Sen äitini toi minulle aamulla. En ole vieläkään saanut sitä.

Vaikuttaa siltä, että tästä pahemmaksi tämä ei oikeasti mene.

Kirje välitettiin Aljohkinan lakimiehelle aikana, kun hän ei saanut lähettää kirjeitä. Aljohkina on myöhemmin siirretty erittäin tiheästi asuttuun selliin, jossa on ympärivuorokautinen videovalvonta.

Veli Itäläinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu