Piltit piikille

EU päätti kesäkuussa, että lääkeyhtiöiden on testattava tuotteensa jatkossa myös lapsilla.

Testaamisvelvollisuus koskee tammikuusta alkaen kaikkia uusia markkinoille tulevia lääkkeitä, joiden käyttö lapsilla on mahdollista. Teollisuus saa vastineeksi puoli vuotta pidemmän patenttisuojan.

Nykyään lapsille annettavista lääkkeistä vähintään 20 prosentin, teho-osastoilla jopa 80 prosentin arvioidaan olevan sopimattomia lasten aineenvaihdunnalle.

Lääketeollisuuden lobbarit julistivat, että uudistus tulee pelastamaan monen lapsen elämän. EU:n teollisuuskomissaari Günter Verheugen kehaisi Euroopan lääketeollisuuden kirivän amerikkalaiskilpailijoidensa rinnalle. USA:ssa vastaava laki on ollut voimassa vuodesta 1998.

Lääketeollisuuden eurooppalainen vahtikoira, Saksan Bielefeldissä toimiva BUKO Pharma-Kampagne ei innostu asiasta. Järjestö perustettiin alun perin seuraamaan saksalaisen lääketeollisuuden toimintaa kolmannessa maailmassa.

”Puuttuva testaus lapsilla on todellinen ongelma, mutta uudistus ratkaisee sen vain osittain ja tuo mukanaan ikäviäkin puolia, kuten turhat testit. Läheskään kaikki lääkkeet eivät ole lapsille välttämättömiä, vaikka niiden käyttö periaatteessa on mahdollista” huomauttaa järjestön asiantuntija Jörg Schaaber.

Parempi vaihtoehto olisi hänen mukaansa suora julkinen tuki tutkimukselle, joka vain ja ainoastaan lääketieteellisesti perusteltu.

”Nyt odotettavissa on, että kaupallinen paine johtaa testien tekemiseen lapsilla jo ennen kuin koossa on riittävästi luotettavia tuloksia aikuisilta. Valmistajat tuskin ovat valmiita viivästyttämään tuotteiden tuloa markkinoille lapsilla testauksen vuoksi”, hän epäilee.

USA:ssa on jo huomattu, että nopeasti ja halvalla tehdyillä testeillä on likainen kääntöpuoli. Tutkiva journalisti Liam Scheff toi kolme vuotta sitten julki tapauksen, jossa newyorkilainen huostaanotettujen lasten hoitokoti myi suojattinsa, valtaosin mustien ja hispanoperheiden lapsia, lääketeollisuuden koekaniineiksi.

Vastaan hangoittelevat saivat lääkkeet suoraan suoneen tai letkuruokinnalla vatsaan. Pahimmillaan yhdellä lapsella testattiin lyhyessä ajassa toistakymmentä valmistetta ilman että vanhemmilla oli aavistustakaan.

Kolmasosa kaikista lääketesteistä tehdään kolmannessa maailmassa, arvioi amerikkalainen lääketieteeseen erikoistunut journalisti Marcia Angell. Osa niistä tehdään mallikelpoisesti, osa ei. Nigeriasta on tullut julki koko joukko hämäriä tapauksia, joissa sen paremmin aikuiset koehenkilöt kuin testilastenkaan vanhemmat eivät ole tienneet olevansa mukana kokeessa.

Schaaber ei pidä vastaavaa mahdottomana myöskään Euroopassa. ”Meillä lähin sopiva alue olisi kai Itä-Eurooppa”, hän sanoo.

Juridisesti yritykset ovat onnistuneet pääsemään pälkähästä, koska kummankaan maan oikeusistuimet eivät katso tapauksia omaksi asiakseen. Moraalisesti lääkejätit puolustelevat toimintaansa vetoamalla siihen, että muuten köyhillä ei olisi juuri mitään hoitoa.

Useiden Afrikan maiden lisäksi esimerkiksi Kiinan, Intian ja Taiwanin hallitukset avaavat ovensa lääkejäteille mielihyvin ja jopa avittavat niiden toimintaa veroeduilla ja halvoilla liiketiloilla.

Suomessa kaikki on toisin. Meillä testataan lapsilla jo nyt paljon lääkkeitä, varsinkin rokotuksia, joihin suomalaisvanhemmat suhtautuvat kansainvälisesti katsottuna kritiikittömästi.

Viime vuonna kliinisiin testeihin osallistui 5 000 lasta. Muutama vuosi sitten pikkulasten ripulia torjuvan rota-rokotteen testeissä oli mukana jopa 25 000 suomalaislasta.

”Vanhemmat ovat rokotemyönteisiä ja muistavat millaista oli sairastaa lastensairauksia. Ollaan aika realistisella tasolla sen suhteen, mitä mahdollisuuksia se tuo lapsille”, muotoilee Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija Mia Bengtström.

Aikuisetkin auttavat lääketieteen edistystä hyvää hyvyyttään. Viime vuonna testeihin osallistuneista 34 000 ihmisestä vain 500 sai rahapalkkion. He olivat pääosin lääketieteen opiskelijoita, jotka osallistuivat pienellä terveiden joukolla tehtäviin alkuvaiheen tutkimuksiin.

Muualla maailmassa kaupallinen lääketestaus kasvaa voimakkaasti. Lehdet ja internet ovat täynnä siihen erikoistuneiden yhtiöiden ilmoituksia, joilla haetaan testattavia. Palkkiot vaihtelevat vaadittavasta ajasta ja tutkimuksen riskistä riippuen muutaman satasen ja parin kolmen tuhannen euron välillä.

Parhaita toimipaikkoja ovat suurkaupungit, joiden etninen kirjo on runsas ja joissa riittää työttömiä, opiskelijoita ja muita pienituloisia. Hyvinvointikynnyksen paremmalla puolella tästä kasvualasta ei pahemmin puhuta.

Terhi Brusin

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu