Piilosta puheenaiheeksi

Muukalaisviha uhkaa Venäjän ulkomaalaisten oikeutta elää rauhassa, joten he ovat nousseet vastustamaan uusnatsiryhmiä.

Eteläamerikkalainen Jaime Fernandez (nimi muutettu) on ollut mukana aloittamassa uusnatsien vastaista toimintaa Moskovassa. Hän on asunut yli 30 vuotta Venäjällä ja seurannut huolestuneena tilanteen kehittymistä. Viime aikojen lukuisat rasistiset murhat eivät ole herättäneet vastakaikua viranomaisissa.

Maassa asuvat ulkomaalaiset ovatkin tulleet siihen tulokseen, että heidän on itse järjestäydyttävä vaatimaan oikeuttaan elää ilman väkivallan pelkoa.

Kun Enrique Angelis Hurtado, 18-vuotias arkkitehtiopiskelija, hakattiin lokakuussa hengiltä Voronežissa, eivät ulkomaalaiset enää halunneet vaieta.

”Haudattuamme Enrique Angelis Hurtadon otimme yhteyttä eteläamerikkalaisten yhdistyksiin Venäjällä ja kutsuimme heidät Moskovaan osallistumaan yhteiseen kokoukseen”, Jaime Fernandez kertoo.

Paikalle saapui edustajia seitsemästä Etelä- ja Väli-Amerikan maasta. Kokouksessa päätettiin perustaa Venäjällä asuvien eteläamerikkalaisten yhdistys uhrien tukemiseksi ja muukalaisvihan vastaisen toiminnan aloittamiseksi.

”Haluamme koota voimat keskustelun käymiseksi niin paikallisten kuin ulkomaalaistenkin viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa tilanteestamme, oikeuksistamme ja vaatimuksistamme.”

Mikäli viranomaiset osoittautuvat vastahakoisiksi käymään keskustelua, ovat aktivistit valmistautuneet ottamaan yhteyttä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin, joka ainakin julkisuudessa on luvannut puuttua fasismiongelmaan.

Yhdistys aikoo ottaa yhteyttä YK:hon ja Unescoon, jos venäläiset tahot osoittautuvat yhteistyöhaluttomiksi. Unescoon siksi, että se estäisi yhä uusien eteläamerikkalaisten vaihto-opiskelijoiden lähettämisen Venäjän yliopistoihin.

Jaime Fernandez ei enää usko poliitikkojen ja poliisin halukkuuteen saattaa rasististen murhien tekijät edesvastuuseen.

”He vain yrittävät peitellä rasismin ja muukalaisvihan ongelmaa Venäjällä. Poliisi on valmis keskeyttämään minkä tahansa uusnatseja vastaan suunnatun julkisen mielenosoituksen!”

Myös Hurtadon kuoleman jälkeen Moskovassa lokakuussa järjestetty mielenosoitus keskeytettiin määrätietoisesti ja siihen osallistuneita kuvattiin. Useimmilta otettiin myös henkilötiedot ja heidän passinsa tutkittiin.

Kun kaksi bussilastillista skinejä jokin aika sitten saapui ulkomaisten opiskelijoiden suosimalle moskovalaiselle yliopistolle, ei kaduilla näkynyt ainuttakaan poliisia. Soitot poliisille eivät tuoneet apua paikalle.

”Ja kun yritämme vastustaa rasismia, poliisi ottaa aivan toisen linjan!” Fernandez sanoo.

Tavalliset kadun miehet valittelevat toistuvia hyökkäyksiä ulkomaalaisia kohtaan, mutta ovat toisaalta varmoja siitä, että hyötyvät itse jotenkin tilanteesta.

”Maassa, jossa autoritaarisuudella on vuosisataiset perinteet, ei tuottaisi vaikeuksia päästä lopullisesti eroon uusnatseista, mikäli se todella tahdottaisiin tehdä. Virallisesti ilmiötä yritetään kuitenkin vähätellä. Mikäli mahdollista, sen olemassaolo kielletään tai jätetään huomioimatta.”

Kaikki Venäjällä asuvat ulkomaalaiset eivät ole yhtä innokkaita vastustamaan virallista linjaa. ”Afrikkalaiset tuntuvat päättäneen kestää toistuvat pieksemiset. Heidän näkökulmastaan Venäjän olot ovat kaikesta huolimatta hiukan paremmat kuin kotona Afrikassa. He eivät osallistu avoimesti toimintaan rasismia vastaan. Yritämme kuitenkin innostaa joitakin edistyksellisimpiä mukaan toimintaan.”

Myöskään arabit ja aasialaiset eivät ole olleet aktiivisia. Arabien tapauksessa se on helppo ymmärtää, sillä heidät olisi kovin helppo leimata terroristeiksi.

Jaime Fernandezilla on selkeä käsitys uusnatsismin suosion syistä.

”Olen sitä mieltä, että Venäjän skiniryhmiä, joiden jäseninä uskon olevan noin 100 000 nuorta, pidetään yllä ja tuetaan tarkoitushakuisesti. Ne ovat hyvissä väleissä armeijan ja erilaisten turvallisuusjoukkojen kanssa, ja nämä tahot ovat turhautuneita talouden ja sosiaalihuollon tilaan. On helppo huomata, että ryhmät saavat tukea niin rikollisten kuin valtaa pitävienkin piiristä.”

Fernandez uskoo fasistien tekemien hyökkäysten palvelevan tiettyjä tarkoitusperiä.

”He harjoittelevat kanssamme. Tällä hetkellä kärsimme kuolleemme ja hakattumme, mutta uskon perimmäisen tarkoituksen olevan sama kuin aikoinaan Saksan natseilla. He lietsoivat epäluuloa ulkomaalaisia kohtaan, jotta nämä voitiin myöhemmin todeta syyllisiksi kaikkiin maan ongelmiin.”

Kirjoittaja opiskelee kestävää kehitystä ja toimii Ylen Vihreän polun päätoimittajana. Hän haastatteli Fernandezia sähköpostitse espanjaksi. Haastateltava halusi nimensä muutettavan, koska on jo saanut uusnatseilta lukuisia uhkauksia eikä halua tulla tunnistetuksi artikkelista.

Tiina Sandberg

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu