Kirjoittanut Jari Hanska

Pihtaavat päättäjät

Lukuaika: 2 minuuttia

Pihtaavat päättäjät

Avoimuus on kiva sana, kunnes se edellyttää poliitikolta tai virkamiehiltä toimintaa. Suomessa valmistellaan lukuisia hankkeita, jotka heikentävät läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja toimittajien mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi talousrikollisuutta.

Korkein hallinto-oikeus ilmoitti toukokuun puolivälissä, että Kreikan vakuussopimusta koskevat asiakirjat ovat sittenkin julkisia. Ministerit ja virkamiehet olivat aikaisemmin autuaasti ohittaneet julkisuuslain ja päättäneet keskenään julistaa asiakirjat salaisiksi. Kansanedustajat pääsivät tutustumaan äärimmäisen kapulakieliseen, englanniksi tehtyyn, monisatasivuiseen sopimustekstiin yksi kerrallaan ja valvotusti.

Salaamista perusteltiin sillä, että kreikkalaiset toivoivat asiakirjat salaisiksi. Menettely oli demokratian ja päätöksenteon avoimuuden kannalta isku vasten kasvoja.

Virkamiesten ja päättäjien kummalliset tulkinnat julkisuuslaista eivät koske ainoastaan finanssikriisiä tai valtioiden ja pankkien välisiä sopimuksia. Myös kunnissa osataan. Voiman toimittaja Teemu Muhonen lähti tutkimaan, mistä Nurmijärven kunnan tilaamassa konsulttiselvityksessä on kyse
(s. 8). Nurmijärven johtajat olivat tilanneet verokonsultilta selvityksen muun muassa siitä, miten kunta voisi välttyä maksamasta sähköyhtiön voitoista veroja valtiolle.

Muhonen vaati selvityspapereita Nurmijärven kunnanjohtajalta Kimmo Behmiltä. Behmin ensimmäisen vastauksen mukaan selvitys ei ollut salainen, mutta hän ei vain halunnut antaa sitä toimittajalle. Tilanne muuttui absurdiksi, kun kunnanjohtaja suostui kuitenkin lukemaan selvitystä ääneen puhelimitse. Selvitys lienee lähiaikoina saatavilla äänikirjana Nurmijärven kirjastosta.

Voiman lähettämään kirjalliseen tietopyyntöön kunnanjohtaja vastasi, että kaupunginhallitus oli yksimielisesti päättänyt asiakirjan olevan salainen. Poliitikot siis ohittivat julkisuuslain omalla päätöksellään. Mikäli päätös ei muutu, asia on syytä punnita oikeudessa.

Kun Jyrki Kataisen johtama hallitus saatiin kesällä 2011 kasaan avoimuus oli yksi keskeisistä sanoista, joka toistui puheissa. Avoimuus onkin kiva sana, kunnes se edellyttää poliitikolta tai virkamiehiltä toimintaa.

Suomessa nimittäin valmistellaan lukuisia hankkeita, jotka heikentävät läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja toimittajien mahdollisuuksia tutkia esimerkiksi talousrikollisuutta.

Vuonna 2005 päättyi varallisuustietojen julkisuus, ja nyt painetta luodaan myös muiden tulo- ja verotustietojen salaamiseksi. Lisäksi henkilötunnukset ja osoitteet aiotaan poistaa kaupparekisteristä. Niiden avulla paljastuivat muun muassa Finnairin ja Ilmarisen asuntokaupat. Ongelma vain syvenee, mikäli hallitus päättää avata arvopaperien piilottamiseen tähtäävän hallintarekisteröinnin myös suomalaisille sijoittajille.

Poliisin tiedotuslinjaa koskevat pykälät ovat myös muuttumassa. Aiemmin poliisi sai kertoa rikoksesta epäillyn nimen julkisuuteen vetoamalla erityisen painaviin syihin. Esimerkiksi poliitikon rikosepäily saattoi täyttää tämän kriteerin. Vuodenvaihteen jälkeen näin ei enää voi tehdä.

Sellaista pihtaamista 2000-luvun avoimessa Suomessa.

Lisäys 30.5.2013 klo 12.45: Toisin kuin Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm väitti, salaamisesta ei ole olemassa kunnanhallituksen päätöstä. Asia käy ilmi kunnanhallituksen kokouspöytäkirjasta.

Jari Hanska