splash_image.jpg

Pihaa pihattomille

Helsingissä tarjotaan viljelysmahdollisuuksia niille, joilla ei ole omaa pihaa.

Näen mielessäni puutaloidyllin: vanhoja omenapuita, kaunis rinne takapihalla, riittävästi suojaisia ja paahteisia paikkoja, jotta eri kasvit viihtyvät. Tosiasiassa piha on peittynyt lauta- ja tiilikasojen alle, keskellä pihaa on valtava pressuilla päällystetty multakasa ja rikkaruohot rehottavat.

Tällaisten pihojen kimppuun pääsevät nyt kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa pihaa. Kohtaamispalvelua kuokkijoiden ja pihanomistajien välillä tarjoaa tänä kesänä perustettu Kaupunkirenki-palvelu.

Sen asiakas olen minäkin. Nyt viljelen ystäväni kanssa viehkeää omakotitalon puutarhaa, jonka omistaja on joutunut jättämään retuperälle: hänen aikansa kuluu itse talon remontoimiseen.

Kaupunkirenki-palvelun sopimukseen kuuluu, että viljelytilaa vastaan renki tekee talolle työtä, jos omistaja niin haluaa. Palvelun perustaneet Iina Merikallio ja Arto Sivonen ehdottavat, että neliön viljelytila vastaa tunnin työtä.

”Mutta emme halua olla määräämässä, minkälaisen sopimuksen ihmiset keskenään tekevät. Tämä on kuin deittipalvelu, sisällöstä emme vastaa”, Merikallio sanoo.

Tähän mennessä Kaupunkirenki-sivustoa on pyöritetty harrastuksena.
”Olisi hyvä saada mukaan joku yhteistyökumppani, joka haluaisi avustaa esimerkiksi sivujen koodaamisen kustannuksissa”, Merikallio lisää.

Löysimme ystäväni kanssa pihan rakennusjätteistä vanhoja ikkunankarmeja. Täytimme ne mullalla ja käytimme niitä viljelylavoina. Pressujen alta kaivettu multa oli vain hieman rikkaruohoista. Pintamullaksi saimme istutusmultaa naapurista, joka oli tilannut sitä edellisenä vuonna liikaa.

Piha on sen verran suuri, että toinenkin viljelijäpari mahtuu puuhaamaan sinne. Neljän hengen voimin piha ja rinne saadaan näyttämään jonkin verran toiselta: vuohenputket väistyvät viljelylaatikkojen, taimien ja kukkaistutusten tieltä.

”Minulla itselläni on siirtolapuutarhapalsta, ja tiedän miten hyvää puutarhassa puuhailu tekee ihmiselle. Halusin tarjota tätä taviksille, koska esimerkiksi guerillaviljelmät kuulostavat niin marginaalisilta”, Merikallio kertoo.

Merikallion mukaan tänä vuonnakin kannattaa ottaa yhteyttä, sillä vielä kerkeää viljelemään.

”Tämä ensimmäinen vuosi on ikään kuin beta-versio. Ensi vuonna meillä on toivottavasti tarjota kunnon palvelu.”

Merikallio huomauttaa, että tähän mennessä renkejä on ilmoittautunut lähinnä Kalliosta ja viljeltäviä palstoja löytyy helpoiten kantakaupungin ulkopuolelta. Pienellä matkustamisen vaivalla voi siis saada lainaan oman puutarha-apajan!

kaupunkirenki.fi

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu