splash_image.jpg

Pidä kiharas

Afrikkalaisnaiset ovat vuosikymmenten ajan vetäneet kiharat suoriksi, mutta nyt he huuhtovat kolonialismin jäänteet kuontaloistaan.

Pitkä, suora ja sileä. Länsimainen käsitys kauniista hiuksista on soluttautunut maailman joka kolkkaan, jopa sinne, missä suoraa tukkaa ei saa kuin ostamalla.

Afrikkalaistaustaiset naiset ovat vuosikymmenten ajan hamuilleet ihannetukkaa lisäkkeiden, peruukkien ja suoristusaineiden avulla. Mutta eivät enää. Kiharakapina on alkanut.

Yhdysvaltojen afroamerikkalaisista piireistä liikkeelle lähtenyt Natural Hair Movement rohkaisee naisia hylkäämään länsimaiset kauneusihanteet ja jättämään hiuksensa luonnontilaan.

Netissä on sivutolkulla blogeja ja youtube-videoita, jotka jakavat vinkkejä siitä, miten hoitaa ja stailata kiharaa, käsittelemätöntä tukkaa.

Luonnolliseen tyyliin luottavat julkkisnaiset laulaja Solange Knowlesista näyttelijä Lupita Nyong’oon ovat nousseet afrikkalaisnaisten tyyli-ikoneiksi.

Viime vuosina liike on levinnyt myös Afrikkaan, missä suoritusaineita ja hiuslisäkkeitä käytetään eniten.

Sambiassa luonnollisiin hiuksiin siirtyivät ensin ulkomailta palanneet nuoret aikuiset ja hyvin toimeentuleva eliitti. Nyt käsittelemätöntä tukkaa kantaa jo moni laitakaupungin kasvattikin.

Tällä hetkellä suosittuja ovat lyhyet afrot ja mukulet, eli puuvillalangan avulla päätä pitkin letitetyt hiukset. Luonnollisesta tukasta on tullut taas sallittu, jopa muodikas.

Yhdysvaltojen afroamerikkalaisten keskuudessa Natural Hair Movementilla on poliittinen sävy. Liike on kannanotto länsimaisia kauneus- ihanteita vastaan ja tapa vaalia afrikkalaista identiteettiä.

Afrikassa liikettä ei oteta yhtä vakavasti. Monelle luonnolliseen lookiin siirtyminen on tapa ilmaista itseään, mutta suurin osa tähän artikkeliin kuvatuista sambialaisnaisista korostaa, etteivät he ole sen afrikkalaisempia kuin lisäkkeillä päänsä verhonneet kanssasiskonsa tai suoristusaineisiin turvautuneet serkkunsa.

Luonnollisen lookin valitseminen liittyy vahvasti itsestä huolehtimiseen. Relaxereiksi kutsutut suoristusaineet ovat nimittäin aikamoisia kemikaalikoktaileja.
Vaikka markkinoilla on sekä vahvempia että miedompia suoristusaineita, kaikki ne sisältävät natriumhydroksidi-nimistä kemikaalia, jota käytetään muun muassa viemärien puhdistamiseen.

Aine on syövyttävää, minkä vuoksi moni suoristuskemikaaleja käyttävä nainen kärsii päänahan palovammoista ja haavoista.

Paljon kemikaaleja parempia eivät ole omiin hiuksiin ommeltavat lisäkkeet, jotka tunnetaan nimellä weave. Jatkuvasti käytettyinä nämä ”viivit” rasittavat hiuksia ja päänahkaa niin, että hiusraja saattaa alkaa vetäytyä.

Oman tukan päälle ommeltu hiuspehko myös kutittaa, mutta raapia ei voi, jotta tekotukka ei vahingoittuisi. Päälakeaan taputteleva hiuslisäkkeen ottanut nainen onkin tuttu näky Sambian kaduilla.

Suoristusaineiden ja päähän ommeltavien lisäkkeiden huonot puolet ovat olleet afrikkalaisnaisten tiedossa jo pitkään, joten miksi hiuskapina on vasta aluillaan?

Ensinnäkin monet sosiaaliset ja kulttuuriset ihanteet ovat kikkaraa tukkaa vastaan. Afrikassa käkkärät hiukset liitetään usein köyhyyteen ja takapajuisuuteen.

Luonnollinen tukka yhdistetään myös lapsuuteen ja nuoruuteen. Monessa sambialaisessa koulussa hiusten kemikaalikäsittely on kielletty, ja niinpä koulutytöt joutuvat jättämään hiuksensa luonnontilaan – kunnes koulun päätettyään kiirehtivät saman tien kampaajalle suoristamaan tukkansa.

Hiukset ovat myös valtava maailmanlaajuinen bisnes. Sambian pääkaupungissa Lusakassa on vaikea kulkea metriäkään näkemättä lukuisien kampaamojen mainoskylttejä, jotka lupaavat aitoa brasilialaista tukkaa. Moni maksaa satoja euroja saadakseen sellaisen tai turvautuu halvempiin vaihtoehtoihin, kuten suoristuskemikaaleihin, joita mainostetaan vähintään yhtä innokkaasti.

Tukka on tärkeä asia kaikkialla, mutta ongelmallista on se, että hiusmuodin ihanteet tulevat usein vain yhdestä suunnasta, nimittäin länsimaista.

Zedhair-nimistä hiusblogia pitävän sambialaisen Masuka Mutendan mukaan suoran tukan ihannoinnin taustalla on kolonialismi. Valkoisen vallan alla länsimaiselta näyttäminen takasi paremman aseman ja sosiaalisia ja poliittisia etuuksia. Niinpä moni alkoi suoristaa hiuksiaan ja valkaista ihoaan.

”Jos katsoo vanhoja valokuvia, voi nähdä, että afrikkalaisnaisilla oli erittäin pitkät ja terveet hiukset aina siihen asti, kunnes kolonialismi astui kuvaan ja afrikkalaiset vaihtoivat hiustyyliään uusien ihanteiden mukaiseksi”, Mutenda sanoo.

Vasta nyt kolonialismin jäänteet ovat huuhtoutumassa pois. Vuosikymmenten saatossa omasta kikkarasta tukasta on kuitenkin vieraannuttu niin paljon, että sen pelastamiseksi tilataan litrakaupalla kalliita hiustenhoitotuotteita Yhdysvalloista tai Etelä-Afrikasta, vaikka vastaavanlaisia tuotteita on saatavilla omassakin maassa.

Masuka Mutenda kertoo, että esimerkiksi jamaikalaisella mustalla risiiniöljyllä, yhdellä blogien suitsuttamista tuotteista, on oma vastineensa Sambiassa. Monet ainetta kalliilla tilaavat kaupunkilaiset eivät tiedä, että sitä on käytetty Sambian maaseudulla jo vuosikymmeniä.

Ulkomailta hankittuihin purkkeihin on helppo hurahtaa. Mutenda myöntää itsekin kokeilleensa alkuhuumassaan ties minkälaisia tuotteita, kunnes hän tajusi, että terveen tukan salaisuus ei ole kalliissa purkeissa vaan oikeissa hoitomenetelmissä.

Monet luonnollisuuden nimeen vannovat naiset sekoittavat itse omat hiustenhoitotuotteensa. He hoitavat hiuksiaan muun muassa kananmunilla, majoneesilla ja jogurtilla, jotkut pelkällä vedellä. Hiuksia pestään harvoin, mutta huolella, yöt nukutaan silkkihuivi päässä.

Jokaisella on omanlaisensa tukka, joka vaatii omanlaistaan hoitoa.

Kirjoittaja on osan vuodesta Sambiassa viettävä freelancetoimittaja ja -kuvaaja.

_______________

Luonnontilassa

• Luonnollisella tukalla tarkoitetaan hiuksia, joita ei ole käsitelty kemikaalein. Luonnollisuuden määritelmä ei kuitenkaan ole aina selvä, sillä osa luonnollista lookia suosivista käyttää kemikaaleja sisältäviä hiusvärejä.

• Luonnollinen tukka voi olla joko loose eli vapaa tai locked eli suljettu. Suljetulla luonnollisella tukalla tarkoitetaan esimerkiksi rastoja.

Laura Karlin

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu