Phalaborwan laulu

Phalaborwan pistävä aurinkosäilyttää tarinoita häpeästä

Phalaborwan pistävä aurinko

säilyttää tarinoita häpeästä

Nuori ja arka Nelson Chisale

oli rahaton maatyöläinen

sekapäinen Mark Scott-Crossley

katse kertoi ettei arvostelu vaikuta, hän oli pomo

Chisale ei omistanut maata

hän palasi tilalle vain

tärkeitä tavaroitaan hakemaan –

vaatteita ja kattiloita, kenties –

hän ei tullut varastaakseen

ei vaatimaan mitään

hän ei käytellyt viidakkoveistä

eikä sotakirvestä

hän ei kaavaillut kuristaa

tai tukehduttaa uudisraivaajaa

hän ei aikonut leikata irti

tämän sukupuolielimiä

hänellä ei ollut tuliasetta

eikä aikomusta

räjäyttää valkoisen miehen päätä

pirstoiksi

Phalaborwan pistävä aurinko

säilyttää tarinoita häpeästä

Kerrotaan

että yli seitsemän tuntia

farmari kulautteli kurkkuunsa viiniä ja viskiä

ajoi vatsaansa yltäkylläistä ateriaa

pää pyörähteli sietämättömästä ilosta

musta vartalo puussa kiinni

nälkäinen ja heikko

yksi kerrallaan he kävivät vaihtokauppaa

hänen vuotavasta kaulanauhastaan

se sai heidät pulputtamaan

käsittämätöntä puhetta

ja kun hän itki ja valitti

he leikkasivat hänen lihaansa

ruokkivat nälkäänsä verellä

joivat valuvista haavoista

sitten he lastasivat hänet auton lavalle

ja ajoivat yli kolmekymmentä kilometriä Hoedspruitiin

elävä vai kuollut

vain farmari

ja henget tietävät sen

he syöttivät hänet Mokwalossa leijonille

nälkäiset pedot halkaisivat mustan miehen

yksi luu sinne

toinen luu tänne

vain joku murhattu maatyöläinen

viattomuus kaikkoaa

mutta henki viipyy ilmassa

suljen silmäni

pyyhin tyrmistyksen kyyneleet

niin paljon asioita tekemättä

hukun kipuun, se painaa paljon

jaan kiusatun maailman raivon

voin vain huutaa

”lukitkaa raakalainen jäätävään selliin loppuiäkseen!”

vihassa on syyllisyyttä

rikkaat eivät voi seistä

oikeuden ja rauhan tukkona

ikuisesti

Phalaborwan pistävä aurinko

säilyttää tarinoita häpeästä

Jotkut sanovat että Scott-Crossley oli jumalaapelkäävä

helläsydäminen mies

joku näki hänen suutelevan

vastavihittyä vaimoaan

upeasti

tuomari Maluleken edessä

he näkivät myös

kerskailijan oikeuksilta maistuvan voiton –

mikä jumalaapelkäävä mies

viskaa veljensä

leijonille?

Phalaborwan pistävä aurinko

säilyttää tarinoita häpeästä

Raakalainen on ruman menneisyytensä vanki

hän on kaltereiden takana

joka päivä muut vangit naivat häntä peräsuoleen

hän ei ole lepakon lailla sokea

vaan parantumaton moukka

kuin rotta hän siittää lisää vielä

näkymättömiä pahoja tekoja

ne vaeltavat afrikan varastetun maan halki

uudisraivaajat sanovat he taistelevat ja kuolevat

isänmaansa puolesta

kenen maasta he oikein puhuvat?

ahneet sielut tanssivat ja paskantavat

esi-isieni haudoilla

uudisraivaajat tappoivat käpertyneen mustan miehen

”luulimme sitä paviaaniksi”

Phalaborwan pistävä aurinko

säilyttää tarinoita häpeästä

Yksitoista vuotta vapautusta –

unelmani eivät ole laupiaita

yksitoista vuotta vapautusta –

ei mitään tanssia sateenkaaren alla

ei suoraa reittiä kulkea

yksitoista vuotta vapautusta –

yhä kääntyilen tuulen pyörteissä

kutsun esi-isien sieluja

punaisen mullan alla

keräämään puuta ja varustamaan makongoza-tulet

tsika, tsika

yksitoista vuotta vapautusta –

ihmisten selät vapaaksi riuhdotut

kyttyräiset päivän noustessa

poikki kun päivä laskee

tsika, tsika

yksitoista vuotta vapautusta –

vapaaksi riuhdotut kädet työssä

huonosti maksettujen komenneltujen työläisten

hiki heissä nostattaa häpeän

palauttamattomilla maillaan

yksitoista vuotta vapautusta –

mitä voin maailmalle näyttää

pölyn ja piikkien sadon

yksitoista vuotta vapautusta –

mitä voin maailmalle näyttää

maaseudun köyhien osan

vapautuksen unelma-auringossa –

rikkinäinen valo

rikkinäinen aura

rikkinäinen toivo

yksitoista vuotta vapautusta –

yksi mies

heittää toisen

leijonille –

en voi toivoa täynnä odottaa

nopeaa käännöstä

veljet ja siskot

uusi etelä-afrikka on vapaata mätää

pysyttelen juoksuhaudassa

pysyttelen taistelun kaduilla

pysyttelen pistääkseni

pistääkseni kuin ampiainen

amandla!

aluta continua!

”Tsika” on xitsongan kieltä ja tarkoittaa ’kuulkaa minua mahtavat esi-isäni’. Sanaa toistetaan perherituaaleissa onnettomuuden, esimerkiksi kuoleman tai sairauden, sattuessa tai silloin, kun onni osuu kohdalle: lapsen syntymä, muutto uuteen kotiin, naimisiinmeno.

”Amandla” tarkoittaa ’voimaa’, sitä käytettiin muun muassa rotusortohallintoa vastaan.

Vonani Bila

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu