Pervot Dashwoodit

Näytelmämainos loukkasi kirjoittajaa sekä lesbona että siskona.

Kuten usein queer-ihmisillä, mainokset saavat homotutkani ylikuumenemaan. Äkkiseltään voi olla vaikea kuvitella mitään harmittomampaa kuin Helsingin kaupunginteatterin mainos Jane Austenin Järki ja tunteet -näyttämöversiosta.

Kun huomasin mainoksen Helsingin Kampissa, jähmetyin keskelle ihmisvilinää ja tuijotin sitä otsa punaisena närkästyksestä. Vähemmän herkällä homotutkalla varustetut kanssakulkijani eivät ymmärtäneet, miten groteski mainos oli.

Vaikka Austen on kirjoittanut, että ”kiukku ei aina tee ihmisestä viisasta”, väitän, että kun katselin kuvaa ”ihastuttavista Dashwoodin tytöistä”, olin paitsi vihainen myös täysin järjissäni.

Katukuvassa harvoin näkee yhtä latautunutta kuvaa keskenään – siis ilman miestä – kiehnäävistä nuorista naisista. Kuva peitti Lasipalatsin koko seinän, ja sen oli tarkoitus varastaa huomio nimenomaan kieroutuneen eroottisella vetovoimallaan.

Ruusuisen orgastisessa kuvassa kahdesta tyttösestä oli nimittäin eräs ongelma. Kuten Austenin tarinan tuntevat tietävät, tytöt ovat siskoksia. Siskoksia! Tähdennän, että en projisoi suttuisia lesbofantasioitani näihin hentoisiin naisiin – kuva kirkuu seksiä.

Mainonnan alitajuiset kulttuuriset ja seksuaaliset piiloviestit ovat ikuisesti kiehtovaa ajankuvaa. Kenen peliä tässä kuvassa sitten pelataan? Keitä sillä yritettään viekoitella? Tuskin lesboja Austen-faneja!

Sapfolaisittain kaksimielisellä kuvalla olisi luvallista houkutella katsojia teatteriin, jos näytelmä ja mainos olisivat edes etäisesti samaa maata.

Kunnon pervoilu voi sisältää radikaaleja arvoja, mutta mistään tällaisesta ei ole tällä kertaa kyse, sillä esitys ei kajoa Austenin siveelliseen maailmaan. Näytelmä Dashwoodien avioitumiskuvioista on äärikonservatiivinen.

Mainos ei pelkästään pettänyt bi-suuntautuneita tai muuten seksinnälkäisiä Kampissa pyöriviä kakaroita. Se myös loukkasi kaikkia meitä, jotka satumme olemaan sekä lesboja että siskoja – ja etenkin meitä herkkiksiä, jotka vaistosimme, mitä kieroutuneella kuvalla Dashwoodin tytöistä haluttiin viestittää.

Mainos heijastaa sokeeraavasti nykyajan kaksinaismoralismia. Kaupunginteatteri on Austen-näytelmällään leimallisesti ”perhearvojen” asialla ja samaan aikaan houkuttelee ihmisiä lesboseksuaalisella piiloviestillä.

Samat ihmiset järkyttyisivät, jos he näkisivät keskellä kauppakortteleita oikeita kuvia aidoista lesboista. Mainoksen vaarattomat, koketisti kiemurtelevat tyttöset eivät herätä heissä torjuntaa, etenkin kun kuvalla pönkitetään tarinaa, jossa naiset ovat alisteisia miehille ja hyvien käytöstapojen kahlitsemia.

Ilmitasolla naiset näyttävät puhtailta ja terveiltä korseteissaan ja alushameissaan. He ovat kunnollisia tyttöjä ja tyttäriä. Heissä yhdistyvät seksi, viattomuus ja naisen alisteisuus – tekopyhän uusviktoriaanisen ajan pihvi, peruna ja soosi.

Englannista suomentanut Susanna Kuparinen.

Donna Roberts

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu