splash_image.jpg

Pelimies Iranista

Iranilainen pelintekijä tekee videopeliä vuoden 1979 vallankumouksesta. Hintana on porttikielto synnyinmaahan.

Iranissa syntynyt pelintekijä Navid Khonsari on viimeisen vuosikymmenen aikana työskennellyt muun muassa Grand Theft Auto -videopelisarjan eri osien sekä suomalaisen Remedy-pelistudion Max Payne – ja Alan Wake -pelien parissa.

Nyt miehen perustama iNK-studio kerää nettisivuillaan rahoitusta 1979 Revolution: Black Friday -nimiseen peliin, joka kertoo Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta.

Fiktiivisessä mutta historiallisiin tosiseikkoihin pohjautuvassa pelissä seurataan tapahtumia valokuvaajan näkökulmasta. Tarina vie pelin päähenkilön Teheranin kaduilta vankileireille.

Vuoden 1979 vallankumouksessa länsimielisen šaahi Mohammad Reza Pahlavin itsevaltainen monarkia syrjäytettiin vallasta. Iranin johtajaksi nousi ajatollah Ruhollah Khomeini, ja maasta tuli islamistinen teokratia.

Navid Khonsari oli vallankumouksen aikaan 10-vuotias. Vuonna 1980 Khonsarin perhe muutti Kanadaan. Aikuistuttuaan Khonsari muutti New Yorkiin opiskelemaan elokuva-alaa, mutta sitten peliteollisuus vei miehen mennessään.

Idean vallankumousta käsittelevään peliin Khonsari sai seuratessaan Iranin vuoden 2009 presidentinvaalien jälkeistä kansanliikettä. Tuolloin väkijoukot syyttivät istuvaa presidenttiä Mahmoud Ahmadinejadia äänestystulosten vääristelystä.

Khonsariin teki vaikutuksen protestoivien väkijoukkojen halu vaikuttaa oman maansa asioihin ja lähentyä länsimaita.

”Aloin pohtia, millä tavalla itse voisin ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muuttaa ihmisten ennakkokäsityksiä kotimaastani. On tärkeää muistaa, että 70-luvun Iran ei eronnut millään tavoin tuon ajan Helsingistä tai Tokiosta”, Khonsari kertoo kotikaupungistaan New Yorkista sähköpostin välityksellä.

Khonsari kertoo pelin Kick-starter-sivuilla Iranin hallituksen yrittävän mustamaalata häntä pelin takia. Maan lehdistö on väittänyt hänen olevan Yhdysvaltain hallituksen vakooja.

Tästä syystä Khonsari ei voi enää vierailla kotimaassaan perheenjäsentensä luona. Osa pelin parissa työskentelevistä ihmisistä joutuu käyttämään salanimiä.

Khonsari kieltää, että hänen oma tilanteensa vaikuttaisi peliin millään tavoin. Hän haluaa vain kertoa tarinan kolmen vuosikymmenen takaisista tapahtumista ja saada ihmiset ymmärtämään, etteivät Lähi-idästä kotoisin olevat eroa millään tavalla länsimaisessa yhteiskunnassa kasvaneista ikätovereistaan.

Khonsari pitää länsimaisen median uutisointia Iranin tapahtumista ja yhteiskunnasta yleisesti ottaen todenmukaisena. Hän kuitenkin sanoo, että esimerkiksi Pohjois-Amerikassa esiintyy yhä stereotypioita Lähi-idässä asuvista ihmisistä.

”Monet yhdysvaltalaislehdet keskittyvät lähinnä Iranin demonisointiin ja raflaaviin uutisotsikoihin. Täytyy tosin myöntää, että Iranin presidentin Ahmadinejadin möläytykset eivät auttaneet asiaa.”

Jotta Black Friday loisi pelaajalleen mahdollisimman autenttisen pelikokemuksen, peli käyttää vuoden 1979 aitoja valokuvia ja propagandanauhoituksia. Khonsari kertoo, ettei hän halua saarnata vallankumouksesta ja sen tapahtumista, vaan kertoa asioista kiihkottomasti ja samalla viihteellisesti.

Khonsari ei edes pidä peliään poliittisena. Hän sanoo yrittäneensä yhdistellä tarinassa eri poliittisten osapuolien näkemyksiä virallisesta totuudesta. Tavoitteena on, että peli saa ihmiset pohtimaan vallankumouksen tapahtumia monelta eri näkökantilta.

”Olen ennen kaikkea tarinankertoja, en poliittinen aktivisti. Jos pelini herättelee ihmisiä ajattelemaan, se on tietenkin silkkaa bonusta.”

Jarkko Fräntilä

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu