Päivölän pidot

Jos maailmassa kaikki tuntuu olevan ihan sekaisin, lähde maalle.

Valkeakoskella puhistaan muustakin kuin tehtaista poispotkittujen uudelleentyöllistämisestä. Siellä on käännetty selkä rappiokulttuurille ja käyty historia uusiksi Päivölän kansanopistolla Suomen ainoalla kansanperinteen linjalla, joka alkoi elokuussa 2010.

Evon erämaissa nämä elämäntapasuomalaiset ovat hikoilleet savotassa ja savusaunassa. Kaski on kaatunut ja tervaa poltettu. On taottu rautaa, tehty saapikkaat nahasta, villasukkia itse kerityistä ja kehrätyistä langoista ja kalannahasta puukolle tuppi. Tutustuttu kadonneeseen esiteolliseen käsityöläisyyteen, jolloin kaikki oli itse tehtyä.

Osallistujamäärä on ollut runsas ja opettajina ovat toimineet vanhojen traditioiden taitajat. Perinteistä elämäntapatietoa ovat takoneet Pentti Linkola ja Veltto Virtanen monen muun ohessa. 

Kulttuuri- ja paikallishistoriaa opettaa Kari Rydman. Lukuisat rauta-ajan löydöt ja rituaalipaikat opiston lähellä Sääksmäellä luovat aidot puitteet luovat. Päivölänmäki on ollut muinainen auringonpalvontapaikka.

Idean takana on perinneaktivisti Eero Peltonen, joka haluaa luoda kaikenkaltaisten ihmisten kanssa ituja uuteen kulttuuriin.

”Paluu maaseudulla oli kuin paluu omaan lapsuuteen. Siellä oli niittyjä, heinäsirkkoja, lehmiä laitumella, vanhoja maalaistaloja, kotiruokaa, lämpimiä laulavaisia selväjärkisiä, perinteestään ylpeitä ihmisiä”, Peltonen kertoo. ”Asiat loksahtivat kohdilleen ja tajusin, että perinteeseen on sisäänrakennettu itsetuntemus, yhdessäolo, kisailu ja yhdessä tekeminen, laulun, tanssin ja työn kautta vanhan elämäntavan ja viisauden siirtäminen tuleville sukupolville.”

”Folk-metallihenkinen pakana” Petra Lehtimäki on eräs osallistujista. Lehtimäki kertoo Vihreä henkäys -blogissaan hypänneensä ulos masentavasta massavirrasta mediapaastolla ja ottamalla asioista selvää itse.

”Maailmassa kaikki tuntuu olevan ihan sekaisin. Ihmiset ovat unessa, kalterittomassa vankilassa, tunteidensa riepottelemana, imien tiedostamatta vaikutteita kaikesta, mitä yleisesti ihannoidaan. Mitä on ’ajatella itse’? Herättyäni tästä, olen kokenut, että minulla on jokin tehtävä. Meillä kaikilla on.”

Muinaistaiteeseen sukellettiin pronssivalulla sekä luuta ja meripihkaa työstämällä. Opintomatkalla Latviaan tutustuttiin paikallisiin käsityöläisiin ja liiviläiseen sukukansaamme. Tärkeää on myös perehtyminen kansanparannuksen keinoihin, jotka ovat unohtuneet apteekin hyllyiltä. Tärkeitä opiskelujaksoja ovat erilaiset kansanperinteeseen liittyvät juhlat ja karnevaalit, kuten syksyinen kekri.
Ensi elokuussa on tarkoituksena aloittaa uusi seikkailurikas lukukausi.

www.paivola.fi/kansanperinne

Erkki Pirtola

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu