Pahempaa kuin salaliitto?

Teki Hesarin toimittaja mitä tahansa, aina epäillään kotiinpäin vetämisestä.

”Piireissä” osattiin heti epäillä salaliittoa, kun Helsingin Sanomat selvitti viime aikoina julkisuudessakin olleiden kansalaisaloitteiden suosiota kansan keskuudessa.

TNS Gallupilla huhtikuussa teetetyssä tutkimuksessa vastaajat saivat ilmoittaa näkemyksensä valikoiduista vireillä olevista aloitteista: turkistarhauksesta, sukupuolineutraalista avioliitosta, pakkoruotsista, kesäajasta luopumisesta, pössyn vapauttamisesta ja niin edelleen. Hassuksi gallupin teki se, että listalta puuttui Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite.

Tekijänoikeusaloite oli tutkimuksen aikaan sukupuolineutraalia avioliittolakia ajavan aloitteen jälkeen selkeä kakkonen kannatuksessa. Sillä haetaan nykyiseen lainsäädäntöön korjauksia, joista osa liittyy Hesariin suoraan tai välillisesti. Jostain syystä tekijänoikeusaloite karsiutui Hesarin kyselystä kokonaan ulos. Ehkä kyseessä oli vahinko, tai ehkä aloite rajattiin ulos siksi, että sitä on vaikea selittää yksinkertaisesti ja lyhyesti.

Aloitteen tärkein tavoite on estää tekijänoikeusrikkomusten tutkimiseen ja tuomioihin liittyvät ylilyönnit. Kaikki muistanevat surullisenkuuluisan Chisugaten marraskuussa 2012, jolloin Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK usutti poliisin takavarikoimaan Chisun levyn luvattomasta lataamisesta epäillyn pikkutytön tietokoneen. Suurrikollisen tietokonetta koristi Nalle Puh -tarra.

Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma-konserni on yksi TTVK:n 16 jäsenestä.

Tekijänoikeusaloitteen toinen tärkeä tavoite on parantaa artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa. Viime vuosina tällä saralla eniten keskustelua ovat herättäneet Sanoma Newsin ja Sanoma Magazinen avustajasopimukset.

Sanoma vaatii avustajiltaan (toimittajat, kuvittajat, valokuvaajat) täydet oikeudet muokata ja myydä heidän tuotoksensa edelleen. Juridinen vastuu sälytetään alkuperäiselle tuottajalle – joka ei pysty edes vaikuttamaan tuotostensa käyttöön tai muokkaamiseen.

Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite pyrkii parantamaan juuri näiden avustajien asemaa lainsäädännön avulla.

Onko kyseessä sitten salaliitto? Jaa-a, tuskin. Toimituksellisia valintoja ohjaavat aina rippumattoman ammattietiikan ohella tiedostamattomat ympäristöstä nousevat fiilikset ja painotukset siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Näin käy kaikissa toimituksissa, myös Voimassa. Jos päätoimittaja tai toimituspäällikkö yrittäisi estää alaisiaan nostamasta esille jotain konserniin liittyvää kysymystä, kuulisi koko Hesarin toimittajien ja muiden journalistien kansoittama Sanomatalon Paino-baari siitä viimeistään vartin päästä.

Sanomien juuri väistyneen hallituksen puheenjohtajan Jaakko Rauramon mukaan yhtiöllä on hallussaan 55 prosenttia Suomen viestintätoimialasta. Firman toimittajat tuskin kiireen keskellä aina edes tietävät, minne kaikkialle sen lonkerot ulottuvat. Toimitustyössä myös sattuu ja tapahtuu.

Hesarin toimittajien kannalta kiusallista on se, että tekevätpä he mitä tahansa, epäillään kotiin päin vetämisestä. Ehkä salaliittoa isompi ongelma onkin se, että koti on niin iso.

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu