splash_image.jpg

Pahaenteinen vapaakauppa

EU:n & Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus saattaa murskata valtioiden itsemääräämisoikeuden.

TTIP, TAFTA, ICSID. Näiden sekavien kirjainyhdistelmien taakse kätkeytyy ympäri Eurooppaa huolta herättänyt vapaakauppahanke, jonka on tarkoitus lisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä bisneksiä.

Euroopan komissio on arvioinut sopimuksen kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta vuoteen 2027 asti yhteensä 86 miljardilla eurolla.

Luvut perustuvat arvioihin, eivätkä sopimuksen kritisoijat usko kasvuun. The Guardian -lehti julkaisi joulukuun alussa kirjailija George Monbiotin artikkelin. Monbiotin mukaan komission odotukset talouskasvusta ja työpaikkojen lisääntymisestä ovat ylimitoitettuja.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Korean välisen vastaavan sopimuksen oli tarkoitus kasvattaa Yhdysvaltojen vientiä 10 miljardilla dollarilla. Kasvun sijaan vienti romahti 3,5 miljardilla dollarilla.

Suurin huoli liittyy sopimusneuvotteluissa pöydällä olevaan investointisuojaan. Perinteisesti sillä on suojattu yritysten sijoitukset epävakaissa maissa, joissa esimerkiksi pakkolunastukset ovat todellinen riski.

Helsingin yliopiston tutkija Markus Kröger näkee investointisuojan käyttämisessä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä lukuisia ongelmia.

”Jos tänne tulee kanadalainen kaivosyhtiö, ja myöhemmin Suomi päättää kiristää ympäristölainsäädäntöään, niin voiko kaivosfirma vetää Suomen oikeuteen?” Kröger pohtii.

Useat suuryritykset ovat investointisuojaan vedoten haastaneet valtioita oikeuteen. Tupakkayhtiö Phillip Morris on hakenut Australialta ja Uruguaylta korvauksia, koska maat ovat vaatineet varoitustarroja tupakka-askeihin.

Kaivosyhtiö Gabriel Resources ilmoitti vaativansa Romanialta neljää miljardia dollaria, jos valtio ei näytä vihreää valoa yhtiön kaivoshankkeelle. Näiden tapausten käsittely on vielä kesken.

Yhteistä tapauksille on se, että yhtiöt ovat haastaneet valtioita oikeuteen, kun valtiot ovat rajoittaneet yritysten toimintaa suojellakseen kansalaisiaan tai ympäristöään.

Oikeudenkäynneistä puolestaan vastaa Maailmanpankin kansainvälisten investointiristiriitojen sovittelulaitos ICSID.

Suuryritykset ovat tähän asti pitäneet laitoksen kiireisinä, ja valitusten määrä on kasvanut jatkuvasti. Viime vuonna rahojaan sijoittaneet yritykset voittivat jopa 70 prosenttia käsitellyistä tapauksista.

Hävinnyt maksaa molempien osapuolten kustannukset, joten sovittelu voi käydä valtioille kalliiksi. Ulkoasiainministeriön kauppapolitiikan yksikössä työskentelevä Kimmo Sinivuori myöntää, että epärehelliset sijoittajat voivat yrittää hyötyä tilanteesta.

”Tietysti vilpillinen sijoittaja pystyy pelaamaan systeemin kanssa. Jos sijoittaja häviää sovittelun, niin miten varmistetaan, että kustannukset saadaan perittyä sijoittajalta?” Sinivuori pohtii.

Suomen viralliseen kantaan on kirjattu, että investointisuoja ei saa heikentää valtioiden omaa lainsäädäntövaltaa esimerkiksi ympäristö- tai terveyskysymyksissä.

Entä jos Suomen kanta ei voita, vaan sopimuksen kirjauksista tulee juuri niin huono ja kuin kriitikot ovat pelänneet?

”Kyllä se sopimus tulee olemaan aika prikulleen sen linjan mukainen, jota Suomi ajaa”, Sinivuori vakuuttaa.

Kiistanalainen investointisuoja herättää toisenkin kysymyksen: mihin sitä tarvitaan? Eikö Suomi ole jo nyt täysin turvallinen sijoituskohde?

Sinivuoren mukaan sopimuksen taustalla on tavoite maailmanlaajuisesta, mahdollisimman yhdenmukaisesta sopimusjärjestelmästä. Nyt neuvoteltava sopimus tulee siis antamaan osviittaa myös tulevien uusien sopimusten sisällöstä.

_______________

Poissa silmistä, poissa mielestä

Vapaakauppasopimuksen tiimoilta on käyty EU:n ja Yhdysvaltojen välillä nyt kaksi neuvottelukierrosta. Kolmas kierros käydään vielä joulukuun aikana.

Suomi välittää oman kantansa Euroopan komissiolle, joka puolestaan muodostaa kantansa kaikilta jäsenmailta saamiensa kommenttien pohjalta.

Neuvotteluja käydään suljettujen ovien takana. Edes kaikki europarlamentaarikot eivät ole saaneet tietoa neuvotteluista.

Sekä ulkoministeriöstä että Euroopan parlamentista vahvistetaan, että salaisina käydyt neuvottelut ovat herättäneet huolta läpinäkyvyyden toteutumisesta.

Vapaakauppasopimuksen arvioidaan valmistuvan aikaisintaan kahden vuoden päästä.

Jari Hanska

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu