Paha, pahempi, bio.

Voima testaa: Voima on maailman parantamisen asialla, samalla kulutamme kuitenkin luonnonvaroja alati kiihtyvään tahtiin. Lehden painos kasvaa & jakelupisteiden määrää lisääntyy. Mitä tehdä?

Voiman perustamisesta lähtien vuodesta 1999 sen jakelu on hoidettu varsin kirjavalla kalustolla. Autot eivät suinkaan aina ole täyttäneet viimeisimpiä ekologisuusvaatimuksia. Rajallisilla resursseilla toimivan yhtiön ei ole varaa päivittää pakettiautoja toistuvasti uusimpiin malleihin, kymmeninen tuhansien eurojen sijaan investointeihin on herunut tuhansia.

Myös polttoainepolitiikka on elänyt lehden mukana.

1. Shell vai Neste?

Alkuaikoina Voima jaettiin synergiaedun nimissä yhdessä Like-uutisten kanssa. Noihin aikoihin meillä oli käytössä kahden eri bensa-asemaketjun kortti, sekä Shellin että jo edesmenneen Jetin.

Shellin kortti oli käytössä koska Liken toimiston vieressä oli, ja on edelleen, söpö, pieni Shell-huoltamo, jota pyörittää mukava pariskunta. Shellin kortti kuitenkin poistui käytöstä kun Voiman silloinen toimitusjohtaja Teemu Matinpuro eräänä aamuna näki kortin pöydän reunalla. Hän haki välittömästi sakset ja leikkasi kortin kahtia. Ken Saro-Wiwa voitti.

Sittemmin Shell-asemat on ohitettu kaukaa, paitsi sen kerran kun auto jäi tien varteen polttoaineen loputtua. Silloin hain lähimmältä huoltamolta, Shelliltä, nöyrästi kanisterillisen löpöä.

Shellin poistuttua valikoimasta jakeluorganisaation käyttöön jäi ainoastaan Jet-ketjun kortti. Melkoisen suppea huoltamoverkosto pakotti hankkimaan myös laajemman ketjun kortin. Tuolloin kuvioihin astui Neste. Kotimainen yhtiö laajalla huoltamoverkolla oli houkuttelevin vaihtoehto. Siitä saakka Voiman kalusto on liikkunut Nesteen löpöllä.

www.remembersarowiwa.com

2. Sähköä ilmassa

Myös arvomaailmaamme paremmin sopivia vaihtoehtoja on katsastettu aina mahdollisuuksien mukaan. Kotimaisen Elcatin sähköpakua kävimme koeajamassa vuonna 2004. Auto ei kuitenkaan osoittautunut varsinaiseksi työjuhdaksi, pieni tavaratila ja kantokyky varmistivat sen sopimattomuuden.

Fortumin aikanaan omistaman sähköautonvalmistajan nykytila tosin hämmästytti. Omistamansa Nesteen kautta tuolloin öljybisneksessä mukana ollut Fortum luopui sähköauton kehittämisestä vuonna 2001. Sittemmin Elcatin toiminta ja kehitys on jatkunut työntekijöiden omistuksessa. 

”Fortum hylkäsi toimivan tuotteen juuri kun tekniikka alkoi antaa lupauksia paremmasta. Syitä voi ihmetellä, mutta ajoitus osuu yksiin suurten autotehtaiden vetäytymiseen sähköautoprojekteistaan”, toteaa Santeri Lanér, yksi kuluttajalähtöisen Sähköautot – Nyt! -projektin vetäjistä. 

”Auto- ja öljyteollisuuden teknologia, infrastruktuuri ja patentit on rakennettu polttomoottoritekniikan pohjalle. Sähköautojen tappamiseksi ei tarvita edes salaliittoa, ainoastaan rationaalista voittojen maksimointia.”

”Nyt kun Neste on irrotettu Fortumista, on Fortumin helpompi panostaa sähköautoihin. Se on jo kehittämässä sähköautonlatauspisteitä Tukholmaan.”

www.sahkoautot.fi

www.elcat.fi

3. Kaasua kansalle

Vuonna 2007 jakeluauto meni vaihtoon. Uutta kiesiä katsastaessa selvitettiin mahdollisuutta hankkia maakaasulla ja bensalla kulkeva hybridi.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin itse hybridipakettiauton hankinta, suomalaisissa autokaupoissa on melkoisen hiljaista sillä rintamalla. Saksasta voi toki käydä hakemassa Bi-Fuel Volkswagen Transporterin, mutta hektisen työrytmin takia toimituksessa ei tuntunut löytyvän löysää aikaa autokauppojen perässä reissaamiseen.

Hieman eksoottista tekniikkaa sisältävän auton hankinta myös tuntui autoja tuntemattomalle sian ostamiselta säkissä. Tämä siitäkin huolimatta, että kotimaisen GasPower Oy:n Petri Lagus vakuuttaa tekniikan yksinkertaisuutta.

”Käytännössä kyseessä on aivan normaali bensakoneella varustettu pakettiauto, jonka huollot eivät poikkea juurikaan tavallisten polttomoottoriautojen huollosta.”

Autokaupat Saksan maalla jäivät kuitenkin hieromatta eikä Volkkarin maahantuoja varsinaisesti hehkunut innosta tiedusteltuani ajopeliä heiltä. Voima jatkoi antiikkisella polttomoottoriteknologialla. 

www.gaspower.fi

www.gasum.fi

4. Ruokaa peltilehmälle

Voimassa siis tankataan yhä Nesteen löpökortilla, ja kiesi kulkee parjatulla Nesteen biodieselillä.

Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön vaatimukset liikenteen ympäristöystävällistymisestä ovat kasvattaneet biopolttoaineissa käytettävien ruokaraaka-aineiden kysyntää markkinoilla.

Nesteenkin tuottaman biopolttoaineen raaka-aineena käytettävän palmuöljyn kasvanut kysyntä heijastuu elintarvikemarkkinoille, biohypetys on johtanut ruuan hinnan kohoamiseen. Tosin kannattaa myös muistaa, että spekulatiivinen raha hakeutuu ruokamarkkinoille pakoon pörssikurssien syöksykierrettä.

www.globbarit.fi

5. Ekologinen bio?

Ruuan hinnan kohoamisen lisäksi etanolin kysynnän kasvu johtaa sinänsä kafkalaiseen tilanteeseen ympäristönsuojelun saralla. Ympäristön suojelun nimissä ympäristöä tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla. 

”Palmuöljyn tuotanto on jo nyt kestämättömällä tasolla. Kasvava kysyntä tarkoittaa kasvavaa tarjontaa. Siitä seuraa käytännössä lisääntyvä palmuplantaasien raivaaminen”, toteaa Max Liimatainen Suomen Greenpeacesta.

Sademetsät lakoavat kun suuryhtiöt istuttavat palmurivistöjä devalvoituvan dollarin kuvat silmissä. Metsien hävitys ja soiden kuivatus pitävät huolen siitä, että nykyisten biopolttoaineiden ympäristövaikutukset ovat vähintäänkin fossiilisten kilpailijoidensa tasalla.

Nesteen biodieselit siis lähinnä vapauttavat länsimaita öljyriippuvuudesta, ympäristön pelastajiksi niistä ei ole. Toisen sukupolven biopolttoaineet, jotka on tuotettu jätteistä ja muista ei-elintarvikkeista, voisikin olla askel oikeaan suuntaan. Sitä askelta Neste ei ole kuitenkaan halunnut ottaa.

www.greenpeace.fi

6. Entäs nyt

”Mikä tahansa paitsi Neste, jopa Shell olisi parempi valinta, jos dieseliä tankkaatte”, Greenpeacen Liimatainen totesi pyydettyäni vihjettä polttoainedilemman ratkaisemiseksi.

Uudeksi vaihtoehdoksi bensakortin tarpeeseen on noussut ST1-ketju. Se näyttää panostavan järkevällä tavalla biopolttoaineiden tulevaisuuteen. Yhtiö rakentaa pieniä tuotantolaitoksia, joissa elintarviketeollisuuden jätemateriaaleista tislataan etanolia biopolttoaineeksi. Hajautetusti sijoitetut laitokset merkitsevät lyhyempiä kuljetusmatkoja raaka-aineelle, eikä tankkiin myöskään livahda safka nälkäisten suista. Hyvästä alusta voi vaikka palkita.

www.st1.fi

7. Uusi uljas huominen

Visiot jakeluorganisaatiomme tulevaisuudesta ovat kuitenkin bensa-aseman vaihtoa korkealentoisemmat. Visioita eivät myöskään sotke käytännön vaikeudet tai vastoinkäymiset. Idea sähköautolla hoidettavasta jakelusta kuulostaa kutkuttavalta. Tarvitaan ainoastaan toimivan prototyypin sähköpakettiautosta ja pikalatauspisteitä isoimpiin kaupunkeihin.

Ehkä idean ympärille saisi rakennettua osuuskunnan kehittämään kulkuneuvoja ja latauspisteitä isojen yhtiöiden innostumista odotellessa?

Maakaasu-bensa-hybridin valinta voisi olla hieman kevyempi ratkaisu. Jo nykyisellään kroonisesti ylityöllistetyn toimituksen voimavarat huomioiden keveys on hyvä ominaisuus toteutuksen vaatimuksissa. Maakaasuntankkausasemia on alkanut ilmestyä myös yksityisten käyttöön, ja Voiman jakelureitillä niitä on muutama. Näin lehtien jakelu olisi teknisesti mahdollista pelkästään maakaasua käyttäen, ja hybridi etenee tarvittaessa bensallakin.

Tulevaisuus tuulisähkön tai kotimaisen biokaasun voimin tapahtuvasta liikkumisesta kuulostaa houkuttelevalta. Jospa kuitenkin parempaa huomista odottaessani tilaan uuden löpökortin ST1:ltä.

Nesteen kortti kohdatkoon Shellin kortin kohtalon.

Kirjoittaja vastaa Voiman jakelusta ja on ollut mukana Voiman logistiikassa vuodesta 2002.

Jari Tamminen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu