Päästötöntä hortoilua

Suomalaisille tutuin villivihanneksista on nokkonen.

Maitohorsmaa, nokkosta, mesiangervoa, osmankäämiä, poimulehteä, nuoria metsämansikan lehtiä, voikukkaa, siankärsämöä, piharatamoa, vuohenputkea, suolaheinää. Ohdakkeen versoja, ojakellukan nuppuja, kuusenkerkkiä, takiaisen lehtiä, pihatähtimön versoja, valko- ja puna-apilaa. Peltokanankaalia, isomaksaruohoa, vaahteran silmuja, peippiä.

Suomalaisille tutuin villivihanneksista on nokkonen. Nokkosta kannattaa nyhtää luonnosta lautaselle jatkuvasti, jotta pikku nokkosia nousee koko kesän syötäväksi.

Nappaa pois pihaa kiusaamasta vuohenputken lehdet, ja riivi nurmelta nuoria voikukanlehtiä ja nuppuja. Kitkerän lehtiruodin voi jättää voikukasta syömättä. Rentun ruusu on myös papin parsa eli nuoret maitohorsmanversot on paras kerätä parsa-annokseksi.

Guardianin nettilehden ruokapalstalla keskusteltiin toukokuun alussa villin valkosipulin keruusta ja käytöstä. Suomessa villi valkosipuli tunnetaan nimellä karhunlaukka, eikä sitä taida täältä löytyä kuin Ahvenanmaalta.

Virossa sitä kuulemma saa ostaa torilta nipuissa. Kreikassa, Italiassa ja Ranskassa villivihannekset ovat toritavaraa. Villivihannesten keruusta voisi tehdä itselleen pienen ansiotyön, sillä poimijoita ei ole paljon.

Villivihannekset ovat olleet hip ja pop esimerkiksi Lontoon seudulla jo pian 10 vuotta, ja hiljalleen ilmiö saapuu Suomeenkin. Helsingissä ainakin ravintola Juuren ja Carelian listoilta voi bongata villejä vihannesmakuja. Ei ihme, sillä luonnon villit ja vapaat ovat maultaan sekä herkkiä että voimakkaita.

Villivihannekset ovat kevään ja alkukesän ekoruokaa. Ainoastaan kuljetuksista, valmistuksesta ja säilytyksestä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Kun keruumatkalle lähtee kävellen tai pyörällä, jäävät päästöt entistä pienemmiksi.

Paras keruusää on aurinkoinen aamupäivä, jolloin aamukaste on ehtinyt haihtua. Villivihannesten keräämiselle on keksitty suomeksi termi ’hortoilu’ kreikan kielen kaikkea vihreää tarkoittavan sanan ’horta’ mukaan. Päästöttömästi hortoilemaan!

_______________

Papin parsa

Nuoret maitohorsman versot ovat parsan veroista herkkua. Koeta kaivaa mukaan myös hieman vaaleaa maanalaista osaa. Versot voi tarjota kevyesti kiehautettuna vaikka sitruuna-oliiviöljykastikkeen kera.

kourallinen maitohorsman versoja

1 rkl hyvää oliiviöljyä

½ rkl puristettua sitruunanmehua

(raastettua sitruunan kuorta)

ripaus suolaa keitinveteen ja kastikkeeseen

ripaus mustapippuria myllystä

1. Sekoita kastike oliiviöljystä, sitruunanmehusta, suolasta ja pippurista. Voit raastaa sekaan myös sitruunan kuorta.

2. Kiehauta versot suolalla maustetussa vedessä.

3. Nosta versot lautaselle annokseksi ja pirskota kastike päälle.

_______________

Raaka-aineiden hiilidioksidipäästöt:

– 37 g co2-ekv

Valmistuksen hiilidioksipäästöt:

– 48 grammaa co2-ekv (valmistus hellalla)
– 8 grammaa co2-ekv (valmistus mikroaaltouunissa)

Päästöt yhteensä, kun valmistat hellalla: 85 grammaa
Päästöt yhteensä, kun valmistat mikrossa: 45 grammaa

Tämän annoksen päästöt ovat siis samaa luokkaa kuin kaurapuurolautasellisen.

_______________

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja ja Anna Talasniemi kirjoittavat ilmastoystävällistä keittokirjaa, jonka Teos julkaisee vuonna 2011.

Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja & Anna Talasniemi

Kommentoi Facebookissa
Helsinki liikkuu