Pää kuumana

Ilmastonmuutosta ei saada estettyä eikä skeptikoille kannata puhua.

On vain yksi asia jota tämä proffa pelkää, eikä se ole maineen menetys. Wolfgang Lucht, 45, puhuu suunsa puhtaaksi kaikesta mitä ilmastonmuutokseen liittyy, jos hänelle annetaan aikaa. Sen loppumista hän nimittäin pelkää.

Lucht on tunnettu rentoudestaan. Hän ei välitä byrokratiasta – eikä omista kravattia, muun muassa Meksikon presidentin Lucht tapasi villapaitasiltaan. Ja hän on myös kaukana työhön hautautuneesta vieraatuneesta nörtistä. Nelivuotias tytär on priorisoitu arvojärjestyksessä korkeimmalle.

”Ylipäätään yritän ymmärtää, mitä on olla ihminen tämän päivän maailmassa. Mikä muuttui ja Homo sapiens kehittyi tällaiseksi?”

Tittelikseen Lucht määrittää fyysikon, joka on suuntautunut geoekologiaan.

”En tutki varsinaisesti ilmastonmuutosta vaan sen vaikutuksia biosfääriin. Ekologien ongelmana on, että he ovat kompleksisuuden kanssa tekemisissä ja eivät herkästi usko yleistyksiin. Fyysikot eivät pelkää yleistyksiä. Globaalissa politiikassa tarvitaan yleistyksiä”, Lucht toteaa oman suuntautumisensa eduista.

Lucht harrastaa suomen kieltä ja on käynyt Suomessa useasti. Viime vierailulla hän kävi Kajaanissa ja on vieläkin innoissaan, paljonko siellä oli lunta. Nyt helmikuussa 2009 hän on lomalla, joka sattui samaan aikaan, kun Kööpenhaminassa alkoi ilmastonmuutostutkijoiden kansainvälinen tiedekokous, jossa hänenkin laitoksensa on edustettuna. Kokouksesta on jo ehtinyt kantautua huolestuttavia uutisia merenpinnan nousemisesta.

Puhetta riittää ilmastonmuutoksen talouskysymyksistä. Mutta mitä epäselvää niissä enää on? Vuonna 2006 julkaistun, paljon julkisuutta saaneen Sternin raportin mukaan ilmastonmuutoksen torjuntatoimet maksavat vuosittain noin yhden prosentin maailman bruttokansantuotteesta. Toimimattomuus leikkaa samaisesta bruttokansantuotteesta joka vuosi 5–20 prosenttia.

Valinta vaikuttaa itsestäänselvältä, mutta kun keskustelemme Luchtin kanssa maailman pelastamisesta Hakaniemen Cafe Javan pöydän ääressä, jatkaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kuitenkin yhä nousuaan. 

Olisiko ilmastonmuutoksesta mitään hyviä uutisia kerrottavana?

”Kyllä on hyviä uutisia: Ei ole liian myöhäistä! Ilmasto muuttuu, mutta voimme vielä välttää sellaisen vaarallisen muutoksen, jonka estämiseen sitouduttiin jo YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992.”

”Hyvää on, että ihmiset yrittävät toimia tilanteen korjaamiseksi. Yksi näistä ihmisistä on nyt Barack Obama. Hän on muun muassa valinnut Jane Lubchencon johtamaan Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaatiota. Lubchencolla on hyvä maine oikeissa piireissä. Eikä siinä vielä kaikki usa:n osalta. Siellä on osavaltioita ja kaupunkeja, jotka ovat Eurooppaa edistyksellisempiä ilmastonmuutosasioissa. Eurooppa on jotenkin jäänyt polkemaan paikallaan talouskysymysten kanssa.”

Mikä on mennyt pieleen?

”Ilmastonmuutoskysymykset vaatisivat samankaltaista asennetta kuin omaa eläkettä varten säästäminen. Taloudessa ja usein politiikassa on kuitenkin vallalla aivan toisenlainen ajattelutapa. Siitä huolimatta on valtion tehtävä laittaa ilmastonmuutosasiat järjestykseen. Ja valtiohan tekee sen vain, jos kansalaiset vaativat! Ilmastonmuutos ymmärretään käsitetasolla, mutta kiireellisyyden taju puuttuu.”

Kööpenhaminassa parhaillaan käytävän tiedekokouksen yhteydessä on saatu lukea uutisia, kuinka ilmastonmuutosennusteet ovat pettäneet ikävään suuntaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n neljännen arviointiraportin jälkeen. Tuo vuonna 2007 julkaistu raportti sisälsi kuitenkin selviä varauksia ennusteiden suhteen. Mitä ennusteilta oikein odotetaan?

”Elämän muilla aloilla toimitaan siitä huolimatta, että tulevaa ei voida tietää varmuudella etukäteen. Onhan se vähän hassua, että ilmastonmuutoksen suhteen ollaan haluttomia toimimaan ilman yksityiskohtaista varmuutta tulevasta. Sen todennäköisyys, että emme muuta ilmastoa, on kuitenkin nolla. Tiedämme, että muutos ei tule olemaan pieni. Sen ennustaminen, tapahtuuko jokin asia viidenkymmenen vai sadan vuoden kuluttua, tuntuu saivartelulta, kun tiedetään, että muutos tulee joka tapauksessa.”

Ilmastonmuutos on ollut tutkijoiden tiedossa jo kymmeniä vuosia. Onko torjuntatoimien viipyminen todellakin vain talouden ja politiikan lyhytnäköisyyttä?

”Mauna Loalla 1950-luvulla aloitettu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden seuranta on yksi tärkeimpiä mittauksia, mitä koko 1900-luvulla tehtiin. IPCC on kaiken tieteen joukossa aivan omaa luokkaansa oleva mahtiponnistus. Jos joku sanoo, että tarvittaisiin vielä lisää tieteellistä näyttöä ennen kuin ruvetaan toimimaan, häneltä on jäänyt jotakin huomaamatta…”

”Ilmastonmuutostiedon täsmentäminen jatkuu. Tarvitsemme tietoa muun muassa hiilinieluista eli siitä, mihin hiilidioksidia poistuu ilmakehästä.”

NASAn ilmastotutkija James Hansen on herättänyt huomiota esiintymällä todistajana oikeudenkäynnissä, jossa kuusi aktivistia oli syytettynä maalattuaan protestiviestin Kingsnorthin voimalan piippuun Englannissa. Äskettäin Hansen osallistui mielenosoitukseen Washingtonissa. Mitä mieltä olet tutkijoiden ryhtymisestä aktivisteiksi?

”Tiedemiehellä on aina vastuu siitä, että hän esittää tosiasioita. Mutta tieteentekijöiden vastuu ulottuu myös tiedonvälitykseen. Faktat on kommunikoitava muille ihmisille. Esimerkkinä onnistumisesta ovat vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkinnon saaneet IPCC ja Al Gore, joista jälkimmäinen oli se joka viesti asiat suurelle yleisölle. Jopa minun vanhempani, jotka eivät yleensä käy elokuvissa, kävivät katsomassa Epämiellyttävän totuuden.”

Mitä haluaisit sanoa ilmastoskeptikoille?

”En mitään. Skeptikoille puhuminen on hyödytöntä, ja älykkäitä skeptikoita on vain vähän. Haluan puhua suurelle yleisölle.”

”Ilmastoskeptismissä on kaksi ulottuvuutta: Toisaalta se on psykologinen ilmiö tyyliin ”tiede on suuri salaliitto”. Jotkut ihmiset eivät vain voi kuvitella ja hyväksyä, että luonto on ihmistä suurempi. Ilmastoskeptismi on toisaalta mediailmiö, jota pitää yllä se, että asioiden kyseenalaistaminen on median työtä. Skeptismiä arvioitaessa kannattaa aina selvittää, kuka toimintaa kulloinkin rahoittaa. Se on hyvin valaisevaa tietoa.”

”Epäilijät vetoavat mielellään siihen, että muuttuuhan ilmasto itsestäänkin ja että onhan se muuttunut ennenkin. Mutta eihän se ole mikään puolustus vaan huolenaihe!”

Millaista ilmastouutisointi on kotimaassasi Saksassa?

”Aihetta käsitellään todella paljon saksalaisessa mediassa. Saksassa ollaan muutenkin kulkemassa taas parempaan suuntaan sen jälkeen, kun 1990-luvulla oltiin niin talouskeskeisiä ja vailla idealismia. Eri maiden välillä on muuten melkoisia eroja. Esimerkiksi Irlannissa käydessäni sain sen käsityksen, että siellä ilmastoasioita ei tiedosteta eikä niistä käydä keskustelua.”

Suomessa puhutaan paljon ydinvoimasta ilmastonmuutosasioiden yhteydessä. Pidätkö ydinvoimaa hyvänä valintana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi?

”Ydinvoima on turvallisuuskysymys. Jos ydinmateriaalia ei haluta uhkaavina pidettyjen maiden käyttöön, on itsekin oltava käyttämättä sitä. Henkilökohtaisesti olen myös sitä mieltä, että ydinjäteongelma on yhä ratkaisematta. Uudentyyppisten reaktoreiden tuottama jäte on valitettavasti entistäkin vaarallisempaa.”

”Ydinvoimasta ei ole varsinkaan globaaliksi energiaratkaisuksi. Useampien vuosikymmenien tähtäimellä ei voida turvautua vain yhteen energiamuotoon. Aurinko on lyömätön energianlähde. Nyt on panostettava aurinkoteknologian kehittämiseen, jos haluamme sen olevan käytössä vuosisadan loppupuolella.”

Minkälaisia ympäristötekoja harrastat itse sen lisäksi, että puhut ihmisille ilmastonmuutoksen vaikutuksista?

”Käytän autoa vain harvoin. Lisäksi haluaisin vanhaan talooni paremman lämpöeristyksen, mutta se olisi kallis toimenpide. Tällaisissa asioissa hallituksen on autettava kansalaisia. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä on samankaltainen hallituksen tehtävä. Samoin kuin vaikkapa Kongon demokraattisessa tasavallassa vaihtoehtoisen polttoaineen tarjoaminen ihmisille, jotta heidän ei tarvitse kerätä luvattomasti polttopuuta Virungan kansallispuistosta.”

Entä tyttäresi – valmennatko häntä ilmastonmuutosta silmällä pitäen?

”Hän on vasta nelivuotias, eli ei taitaisi onnistua vielä… Mielestäni päävastuuni ei kuitenkaan ole siinä mitä teen hänelle suoraan, vaan minun pitää nimenomaan ottaa vastuu tekojeni ympäristövaikutuksista eli siitä minkälaisen maailman jätän hänelle elettäväksi.”

Luchtin mukaan ainoa nykyistä vastaava ilmastonmuutos tapahtui noin 55 miljoonaa vuotta sitten, kun siirryttiin paleoseenikaudesta eoseeniin.

”Silloin ehkä jopa vain 1000 vuoden sisällä lämpötila nousi 5 astetta sekä hiilidioksidin ja metaanin määrät runsastuivat ilmakehässä. Golfvirtakin kulki mahdollisesti käänteiseen suuntaan. Palautuminen ”normaaliin” vei 100–150 000 vuotta.”

Mikä huolestuttaa sinua kaikkein eniten?

”Se että taloudellinen kasvu liittyy nyt aineelliseen kulutukseen ja sitä kautta päästöihin, ja että kaikki haluavat sitä taloudellista kasvua. Teollinen elämäntapa on kehitettävä sellaiseksi, että ympäristöä hyödynnetään kestävällä tavalla. Hiilidioksidipäästöt on saatava kutistettua, piste. Ilmastonmuutos ei todennäköisesti karkaa käsistä, mutta siitä ei ole varmuutta.”

”Henkilökohtaisesti uskon, että jos emme tee mitään, tällä vuosisadalla tullaan kokemaan suuri sivilisaatiokriisi. Ihmiset eivät kuole sukupuuttoon, mutta sivilisaatiomme muuttuu. Meidän on käytävä kulttuurista keskustelua siitä, millaisia ihmisiä haluamme olla. Jos ajatellaan, mitä ilmastonmuutos merkitsee vaikkapa Bangladeshille, se että emme tee mitään on asenteellisesti sama kuin jos heittäisimme roskat aidan yli naapurin tontille.”

”Ilmastopakolaiset eivät myöskään ilmesty luoksemme hoivattavaksi tai siipeilemään, vaan aivan kuten perinteisessä nälänhädässä suurin osa on liian sairaita ja heikkoja siirtymään minnekään. He vain kärsivät ja kuolevat siellä missä ovat muutenkin eläneet. Sellaisen itsekkyyden sijaan voisimme valita kestävän, oikeudenmukaisemman yhteiskunnan.”

Voisiko ilmaston keinotekoinen sääteleminen ratkaista koko ilmasto-ongelman?

”Se on varsinaista teknokraattista haaveilua. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä muillakin tavoin. Ilmaston manipulointikeinoja on tutkittava, mutta niihin ei ole syytä turvautua ellei ole todella äärimmäinen pakko.”

”Tiedemiehenä olen pessimistinen, mutta ihmisenä uskon ihmisen mielikuvitukseen, kykyyn löytää ratkaisuja. Ihminen on kohdannut kovia haasteita ja muuttanut toimintaansa ennenkin, miksi ei siis myös nyt? Kuka olisi uskonut, että esimerkiksi hyvinvointivaltio voidaan saada aikaan? Kriisi on se hetki, jolloin on toimittava ja voidaan toimia, koska silloin ihmiset ovat vastaanottavaisia muutokselle. En pelkää muutosta.” Neljä syytä kiireeseen

Jotta globaalin keskilämpötilan nousu saataisiin pysymään kahden celsiusasteen rajoissa, kaikkien tarvittavien toimien olisi onnistuttava heti ja täydellisesti. Wolfgang Luchtin mukaan kiireeseen on neljä syytä:

1. ”Kaikki havainnot osoittavat siihen suuntaan, että ilmastonmuutos on nopeampaa kuin mitä ennustettiin Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) neljännen arviointiraportin pohjalta. Ei ole varmuutta, jatkuuko muutos samanlaisena.”

2. ”Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee yhä. Tämä on merkittävässä määrin seurausta Intian ja etenkin Kiinan taloudellisesta kasvusta. Taloudellisen kasvun tuottamat päästöt ovat ’syöneet’ sen hyvän kehityksen, mitä tehokkuuden parantamisella on saatu aikaan.”

3. ”Ilmansaasteet viilentävät. Kun saasteita vähennetään, tullaan huomaamaan käytännössä, että olemme aiheuttaneet hiilidioksidipäästöillä enemmän lämpenemistä kuin mitä tämänhetkisistä lämpötiloista on pääteltävissä.”

4. ”Grönlannin jääpeite on lähellä sulamisen kriittistä kynnystä (engl. tipping point). Toisin sanoen sulaminen voi olla nyt vielä estettävissä, mutta jos emme toimi siinä tarpeeksi ripeästi, emme pysty enää pysäyttämään sitä myöhemmin vaikka tekisimme mitä. Grönlannin jääpeitteen sulaminen nostaa valtameren pintaa keskimäärin seitsemän metriä, mutta onneksi siihen menee kauan, noin 300–3 000 vuotta. Arktisen merialueen sulaminen on ainoa kriittinen kynnys, jonka olemme ehkä jo ohittaneet.”

Maria Haanpää & Klaus Welp

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu