Ongelma nimeltä IMF

Lukuaika: 2 minuuttia

Ongelma nimeltä IMF

Velanmaksupäätöksillä maat hakevat vapautumista IMF:n poliittisista vaatimuksista, jotka IMF usein naamioi hyvän taloudenpidon kaapuun.

Kehitysmaiden velkakriisi muutti yhtäkkiä muotoaan Latinalaisessa Amerikassa, kun Brasilia ilmoitti joulukuun puolivälissä maksavansa velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle. Kahta päivää myöhemmin Argentiina ilmoitti tekevänsä samoin, ja tammikuun alussa IMF sai Argentiinalta liki 9,6 miljardin dollarin rahasiirron.

Kysymys ei ole rahasta vaan politiikasta. Päätöksillä haetaan vapautumista IMF:n poliittisista vaatimuksista, jotka valuuttarahasto usein naamioi hyvän taloudenpidon kaapuun.

Argentiinan ja IMF:n jäätäviä suhteita kuvastaa hyvin IMF:n pääjohtajan Rodrigo Raton vierailu maassa elokuussa 2004. Rato totesi tapaamisen aikana, että ”meillä IMF:ssä on ongelma nimeltä Argentiina”. Maan presidentti Néstor Kirchner vastasi tähän, että ”minulla on ongelma nimeltään 15 miljoonaa köyhää”.

Argentiinan ja IMF:n välit ajautuivat katkeamispisteeseen, kun Argentiinan talous romahti täysin neljä vuotta sitten. Maan hallitus julkaisi äärimmäisen kriittisen selvityksen IMF:n toimista ja syytti rahoituslaitosta kyvyttömyydestä hoitaa kriisiä sekä sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin ilman minkäänlaista valtuutusta. IMF vaati muun muassa kumoamaan lain, joka helpotti syytteiden nostoa kirjanpito- ja talousrikostapauksissa.

Argentiina on kriisin jälkeen irtautunut IMF:n talutusnuorasta kieltäytymällä neuvottelemasta takaisinmaksuista. Maa on tehnyt yksityisille lainanantajille tarjouksen velkojen kuittaamisesta siten, että 30 prosenttia velkapääomasta maksettaisiin pois ja loput unohdettaisiin. Kansainvälisten pankkien puolesta toimiva IMF on arvostellut tarjousta ankarasti.

Talousromahduksen opetukset pysyvät kuitenkin pitkään muistissa. Argentiina ei suostu enää noudattamaan länsimaisten rahoituslaitosten johtamaa politiikkaa vaan haluaa löytää oman tiensä hoitaa valtion rahoja.

Jättimäisen summan maksaminen kertaheitolla ei yllättävää kyllä tuonut merkittäviä ongelmia, sillä Argentiinan talous on parina viime vuotena kasvanut lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. IMF:n lainojen maksaminen ei ole lyhyellä tähtäimellä taloudellisesti järkevää, sillä sen rahoittamiseen joudutaan käyttämään valtion obligaatioita, joille maksettu korko on korkeampi kuin IMF:n lainoilla. Jäljelle jää lisäksi massiivinen 165 miljardin dollarin julkisen talouden velka muille kansainvälisille rahoitusjärjestöille ja yksityisille lainanantajille.

Brasilian päätöksellä ei ole yhtä dramaattisia vaikutuksia. Raaka-aineiden ja maataloustuotteiden hinnannousu on parantanut maan vaihtotasetta niin, että sillä on riittävästi valuuttareservejä IMF-velkansa kuittaamiseen. Velkojen ennenaikaisessa maksamisessa onkin kyse voiman näyttämisestä.

Brasilia nousee Kiinan ja Intian rinnalla yhä näkyvämmin maailmanpolitiikan näyttämölle samalla kun länsimaiden ote osin lipsuu. Velanmaksujen myötä IMF on ajautunut sekä moraaliseen että taloudelliseen kriisiin. IMF:n monituhatpäinen asiantuntijoiden armeija saattaa pian huomata sekä valtansa että töittensä vähentyneen merkittävästi.

Tosin varsinkin Argentiinan velkojen takaisinmaksua on myös arvosteltu sillä perusteella, että osa veloista on Argentiinan verisen sotilashallituksen peruja eikä demokraattisella valtiolla olisi velvollisuutta maksaa takaisin ”likaisia velkoja”. Kansan tuella Kirchnerillä olisi ollut valta nostaa tämäkin vaiettu kysymys esiin.

Jorma Penttinen

  • 9.9.2009